Ekologinen ja sosiaalinen vastuu

Julkaistu

Seuraavassa kirjoituksessa Uudistuja-koulutuksen alumni Elli Aaltonen tarkastelee ekologista ja sosiaalista vastuuta johtajuuden näkökulmasta.

 

Johdanto

Olen termien ”kestävä kehitys” ja sen liitännäisen ”yhteiskuntavastuu” ystävä. Kestävä kehitys oli alun perin YK:n maailmankomission vuonna 1987 lausuma ajatus. Komission lausuman mukaan taloudellinen kehitys ei ole mahdollista ilman sosiaalista ja ekologista kehitystä. Kehitys on kestävää, kun se tyydyttää ihmisten nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta omien tarpeidensa tyydyttämiseen, komissio totesi kannanotossaan.

Suomen kestävän kehityksen perusta on Agenda 2030. Agenda 2030 tavoitteissa olemme joissain edellä ja joissain jäljessä. Korkealaatuinen koulutus, siihen liittyvä osaaminen, hallinnon vakaus ja korruption vähyys ovat kestävyyttä osoittavia. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu, luonnonvarojen liiallinen kulutus ja työllisyyskehitys ovat meillä edelleen heikkoja. Tarvitsemme nykyistä vahvemman kestävän kehityksen näkemyksen myös monikulttuurisuuteen. Monikulttuurisuus tuo globaalit asiat lähelle ja pakottaa ymmärtämään yhteiskunnan monimuotoisuutta uudella tavalla.

Niinpä. llmastonmuutos, hyvinvointi, köyhyys, ihmisoikeudet, lapsikuolleisuus, eettisyys, ekologisuus, kestävät hankinnat, taloudellinen vastuu, vastuullinen sijoittaminen. Käsitteiden hahmottaminen ja toteuttaminen vaatii konkretisointia ja menetelmiä. Muuten vain puhumme ja kirjoitamme.

Ekologinen vastuu

Juuri tänään, 29. heinäkuuta 2019, kun kirjoitan tätä tekstiä, on kestävän kehityksen kannalta merkittävä päivä. Olemme tuhlanneet maapallolla tänään loppuun tämän vuoden luonnon varat. Suomalaisten ovat tämän vastaavan päivän viettäneet itse asiassa jo 5. huhtikuuta. Suomi on kotitalouksien keskimääräisessä hiilijalanjäljessä maiden häntäpäässä.

Suomen tilannetta voidaan aina selittää kylmän sään vaatimilla asumiseen liittyvillä hiilipäästöillä, mutta tuloksessa näkyy myös erilaisten palveluiden, autoilun ja tuotteiden vaikutukset. Me jokainen tuotamme päästöt. Ilmaston muutoksella ja ihmisten toimilla on selkeä yhteys. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme kolminkertaisen maapallon.

Monet tilastot ovat ekologisen kestävyyden osalta tällä hetkellä juuri niitä koskettavimpia. Raaka-aineita kulutetaan maailmanlaajuisesti 80 miljardia tonnia vuodessa. Tästä määrästä vain yhdeksän prosenttia kierrätetään. Kiertotalous on kotitalouden kestävän kehityksen parasta suojelua. Käyttämiemme tavaroiden tulisi olla entistä enemmän huollettavia, korjattavia ja kierrätettäviä.

Salaperäinen saari, Maailman ympäri 80 päivässä, Ajelehtiva saari. Moni muistaa nämä Jules Vernen klassikot. Olen varma, että Jules Verne näki tulevaisuuteen. Tuntuu aivan ihmeelliselle, että Jules Verne jo 1800 –luvun puolivälissä arvioi maapallon lämpiämisen ja jäälautan sulamisen. Hänen kirjansa ”Ajelehtiva saari” kuvaa jäätiköllä kuljeskelevaa turkismetsästäjäkuntaa. He matkustivat isolla joukolla kylmillä alueilla, koska siellä on eläimiä, joita voi syödä ja joista sai turkiksia, ravintoa ja elantoa ja lämmintä asumuksiin ja päälle. Ja sitten yhtäkkiä tapahtui jotain täysin ennalta arvaamatonta. Syntyi järistys, retkikunnasta muodostui mantereesta irronneen jäälautan siirtokunta. Jäälautta ajelehti kohti lämmintä ja lautta alkoi sulaa. Siirtokunnan kuoleman pelko ja toisaalta toivo keksinnöstä, jolla lautan sulamisen voisi estää, vaihtelivat. Tästä kaikesta Jules Verne kirjoitti jo vuonna 1873. Ja edelleen meillä on maapallolla johtajia, joiden näkemys ilmastomuutoksesta on täysin päinvastainen.

Sosiaalinen vastuu

Vaikeimmin määriteltävä yhteiskuntavastuun osa-alue on sosiaalinen vastuu. Sosiaalinen vastuu näkyy muun muassa työntekijöiden hyvinvoinnista ja ihmisoikeuksien toteutumisesta huolehtimisena, syrjäytymisvaarassa olevien työllistämisenä ja eriarvoisuuden vähenemisenä.

Sosiaaliseen yhteiskuntavastuuseen liittyvä eriarvoisuus ilmenee tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen. Suomessa tuloerot ovat pysyneet melko vakaina, mutta perustoimeentulotuen saajien ja sitä hakeneiden määrä on kasvanut edelleen. Yhteiskunta ei ole kestävällä pohjalla, jos toimeentulotuen saajien määrä on suuri. Suomessa se on muita Pohjoismaita korkeampi (7,4 % väestöstä). Jos perusturvan taso on matala, se ajaa ihmisiä viimesijaiselle tuelle, koska etuuksien taso on elämiseen välttämättömäksi katsottujen menojen osalta riittämätön.

Elämään tyytyväisyyttä pidetään hyvänä sosiaalisen yhteiskuntavastuun mittarina. Jos suurin osa kansalaisista on elämäänsä tyytyväinen, yhteiskuntaa pidetään samalla oikeudenmukaisena ja kaikille sääliset elämän mahdollisuudet tarjoavana. Suurin osa Suomen nuorista aikuisista (alle 25- vuotiaista) on edelleen tyytyväisisä elämäänsä. Pohjoismaisessa vertailussa olemme korkeammalla tyytyväisyysasteella kuin muun muassa Ruotsi ja Norja.

Sosiaalinen yhteiskuntavastuu on merkittävä kestävän kehityksen haaste. Sodat ja konfliktit ajavat ihmisiä pakolaisiksi. Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa ilmastomuutoksen seurauksena, jolloin ekologinen ja sosiaalinen yhteiskuntavastuu kietoutuvat toisiinsa. Eriarvoisissa maissa yhteiskunnallisten instituutioiden uskottavuus on matalampaa kuin tasa-arvoisissa maissa. Ääriesimerkkeinä ovat Etelä-Afrikan ja Etelä-Amerikan hyvin epätasa-arvoiset maat, joissa yhteiskuntarauha on järkkynyt. Samalla, kun huolehdimme Suomessa kaikille terveydenhuollon ja koulutuksen, pidämme yllä yhteiskunnan integraatiota.

Kela ja yhteiskuntavastuinen toiminta

Kela edistää ja turvaa omilla toiminnoillaan eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä ja työttömyyden taloudellisia seuraamuksia. Vastuullisuuden keskeinen painopiste Kelassa on sosiaalisesti kestävä kehitys. Turvattu toimeentulo on keskeinen hyvinvoinnin edellytys ja sosiaaliturvalla on siinä iso merkitys. Huolehdimme äitiysrahalla ja äitiyspakkausetuuksilla, lasten kotihoidontuella ja vanhempainrahalla, opintoetuuksilla, asumistuella ja eläkkeillä kaikkien mahdollisuuksista hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen ja toimintakykyyn.

Ekologinen yhteiskuntavastuu näkyy Kelan asioinnin ohjautumisessa verkkoon. Yli 60 % etuuskontakteista tapahtuu verkossa, joka osaltaan vähentää ympäristön kuormitusta ja asioinnin vaivaa. Sähköiset reseptit Kanta-palvelussa, lääkärinlausunnot ja todistukset sähköisessä muodossa tarkoittavat useiden miljoonien paperitulosteiden vähenemistä.

Vuonna 2018 otimme Kelassa käyttöön päivitetyn vastuullisuussuunnitelman. Suunnitelmissa on hankintojen vastuullisuuden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtävä verkostotyö muun muassa järjestöjen kanssa ja vastuullinen sijoitustoiminta eli vaikuttavuusinvestoinnin käynnistäminen. Päivitämme vuosittain yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Raportoimme niiden toteutumisen erillisellä vastuullisuusraportilla osana vuosittaista tilinpäätöstä.

Pitäisikö yhteiskuntavastuun olla pakotettua vai vapaaehtoista?

Yhteiskuntavastuun määritelmä sisältää kaksi rajausta. Ensinnäkin, yhteiskuntavastuu tarkoittaa yritysten vapaaehtoista toimintaa erotuksena lain edellyttämiin tai taloudellisten syiden aiheuttamiin toimiin. Vastuullinen yritys huomioi siis myös sellaisia näkökohtia, joiden laiminlyöminen ei johda oikeudelliseen vastuuseen tai konkurssiin. Toiseksi, yhteiskuntavastuu erotetaan hyväntekeväisyydestä. Lahjoitukset eivät yksin tee yrityksestä vastuullista, vaan kysymys on siitä, miten yritys ottaa huomioon toimintansa vaikutukset yhteiskuntaan ja eri sidosryhmiin. Elinkeinoelämän mukaan yritysten yhteiskuntavastuun muodostavat siten ne ekologiset tai sosiaaliset toimet, jotka ylittävät lain määräämät rajat.

Elinkeinopolitiikan asiantuntija Pekka Ristelän mukaan vapaaehtoisia vastuullisuuden edelläkävijöitä tarvitaan, mutta sääntelyä tarvitaan niitä organisaatioita varten, jotka eivät vapaaehtoiseen vastuullisuuteen taivu. Yritysten yhteisvastuuta ja ihmisoikeuksia tutkinut Merja Pentikäinen suosittelee muun muassa lakisääteistä ihmisoikeusraportointia.

Lainsäädännön ohella käytämme keinoina kansainvälisten järjestöjen periaatteita ja ohjelmia, joilla pyritään ohjaamaan yritysten toimintaa. Kansainvälisistä suosituksista arvovaltaisimpia ovat ILO:n kolmikantajulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Myös YK ottaa kantaa yhteiskuntavastuuseen. Kyse on kuitenkin vain suosituksista, joilta puuttuu lain voima. Yhteiskunta ei valvo ohjeistusten tai periaatteiden noudattamista eikä niiden rikkomisesta rangaista.

Monet tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että kansalaiset toivovat yhteiskuntavastuun kantamista. Suomalaisista yli 80 prosenttia ei halua, että heidän verorahoillaan ostetaan lapsityövoimalla tai työntekijöiden oikeuksia polkien tuotettuja tuotteita. Asiakkaiden ja kansalaisten on voitava luottaa organisaatioon ja siihen, että se tarjoaa asiakkaalle tietoa ja tukea tekee vastuulliset teot asiakkaalle näkyviksi ja helpoiksi. Sosiaalisesta mediasta on tullut nopeasti tärkeä kanava vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Näyttää siis sille, että yritys, joka aikoo toimia kannattavasti uudessa taloudessa, joutuu vääjäämättä panostamaan maineenhallintaan ja sosiaaliseen pääomaan.

Myös kansalaisjärjestöillä on kehitysmaissa hankkeita, joiden puitteissa tehdään ulkoisia auditointeja ja joissa organisaatioiden johtajia ja työntekijöitä koulutetaan yhteiskuntavastuuseen. Kuluttajien valintoja helpottaa Reilun kaupan tunnus, josta on kehittynyt kansainvälisesti tunnettu ja luotettu eettinen brändi. Hyvää yritysten yhteiskuntavastuu edustaa esimeriksi Kesko. Vastuullisuus on Keskon strateginen valinta. Raportoinnin ja hallintoperiaatteiden läpinäkyvyys sekä lakien ja vastuullisten toimintatapojen noudattamisen varmistaminen jokapäiväisessä liiketoiminnassa luovat pohjan vastuullisuudelle.

Lopuksi

Olen tänä kesänä tutustunut ja kuunnellut suomalaisten laulujen ja käännöslaulujen sanoja. Mitä sanat kertovat tulevaisuudesta ja millaisena sen näemme. Useat laulut ovat edelleen ihmisten rakkauteen ja sen menetykseen liittyviä, mutta sanoissa löytyy myös kestävän kehityksen sanoituksia. Osa sanoituksista on yhdistettävissä johtopäätökseen ”kaikki muuttuu”. ”Soi sinfonia avaruuden reunalla, tyhjyys sen soittaa, planeetat värähtelee ja yli maan lentää kuu”. Sanoista tulee mieleen ekologinen iso muutos. Osa sanoituksista kilpistyy ”mikään ei muutu” teksteiksi. ”Mikään ei muutu, mikään ei muutu, aika vain asiat laimentaa ja eilispäivän tähdet tulee uudestaan.” Kumpaan viestiin Sinä luot tulevaisuutesi?”

 

Elli Aaltonen

pääjohtaja

Kansaneläkelaitos