”Kasvata vain resilienssiä, niin kyllä se siitä!”

Tämä on lausahdus, jonka kuulen työnohjaajana ja valmentajana usein ohjattavieni kertomana. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä ylläpitää toimintakykyä ja vireyttä haastavissa, kuormittavissa ja paineisissa tilanteissa. Sitä tarjotaan ratkaisuksi niin jatkuviin muutoksiin, kasvavaan työkuormaan kuin työssäjaksamisen haasteisiinkin. Resilienssistä näyttääkin tulleen eräänlainen työelämässä selviytymisen vaatimus.

Mutta mitä resilienssi oikeastaan on? Ja ennen kaikkea – kuinka sitä johdetaan?

Resilienssi on toki yksilön ominaisuus ja kokemus, mutta ennen kaikkea se on tiimin ja työyhteisön yhteinen kokemus oppimisesta, luottamuksesta ja arjessa toimiviksi havaituista selviytymiskeinoista. Se rakentuu suhteissa muihin ihmisiin sekä työyhteisön rakenteisiin. Siksi resilienssin näkökulmasta olennaista on, kuinka sitä johdetaan ja kuinka siitä puhutaan työyhteisössä.

Resilienssikeskustelua voi käydä esimerkiksi seuraavien teemojen avulla:

Onnistumispuhetta

Missä olemme pärjänneet? Mitä olemme oppineet? Mitä olemme saavuttaneet ja mistä olemme ylpeitä omassa työssämme?

Onnistumisten näkyväksi tekeminen vahvistaa uskoa omaan osaamiseen ja muistuttaa siitä, että vaikeuksista huolimatta olemme edenneet eteenpäin.

Aikaansaamisen tunnetta

Millaisissa tilanteissa olemme kokeneet työn imua, flow’ta tai tavoitteiden saavuttamisen iloa?

Aikaansaamisen tunne vahvistaa ammattiylpeyttä ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Yhdessä ne tukevat työhyvinvointia ja vahvistavat uskoa omaan tekemiseen.

Jaettua merkitystä

Yhteinen ymmärrys luo luottamusta ja uskoa tulevaan. Kun tiimillä on jaettu käsitys perustehtävästä, tavoitteista ja työn priorisoinnista, epävarmuuden keskelläkin löytyy suunta.

Mikä on meidän tiimimme perustehtävä? Millä tavoitteilla siinä onnistutaan? Ja kuinka priorisoimme työtä silloin, kun kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa?

Rajojen vetämistä ja palautumista

Toimintakyky edellyttää omien rajojen tunnistamista. Resilienssiin kuuluu myös rajallisuuden hyväksyminen – loputtomasti ei voi venyä.

Olemme työssämme parhaimmillamme silloin, kun hallinnan tunne säilyy. Hallinnan tunne liittyy myös palautumiseen ja työasioista irrottautumiseen. Palautuminen ei tapahdu vain lomalla, vaan sen tulee olla osa jokapäiväistä arkea. Loma on lepoa ja virkistymistä varten.

Älä päästä tiimiäsi lompsahtamaan kesälomalle ennen kuin olette yhdessä pysähtyneet oman tiiminne resilienssin äärelle. Yhteisten voimavarojen, onnistumisten ja luottamuksen tunnistaminen auttaa myös irrottautumaan työstä loman ajaksi

Esihenkilö, sinun resilienssisi on tiimisi selkäranka. Kun sinä asetat rajoja, priorisoit ja huolehdit palautumisestasi, rohkaiset samalla myös muita toimimaan samoin.

Hyvää ja virkeää kesää toivottaen,
Taru Uhrman
Työyhteisövalmentaja, johdon ja esihenkilöiden työnohjaaja ja viestintäkonsultti

Taru toimii valmentajana uusien esihenkilöiden valmennusohjelma Valtio VALOssa. Seuraava toteutus käynnistyy syyskuussa 2026. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!