Valtio VISIO – Valtionhallinnon kehittämisohjelma ylimmälle johdolle

Valtionhallinnon kehittämisohjelmassa pureudutaan kuuteen pääteemaan, jotka ovat:

1. Strateginen johtamisviestintä monimutkaisessa toimintaympäristössä
2. Strateginen johtaminen – kuinka vastaamme yhteiskunnan kompleksisiin muutoshaasteisiin?
3. Virkatyön tehostaminen ja laadun parantaminen tekoälymuutosta johtamalla
4. Palveluiden uudistaminen – tehokkaampia ja ihmiskeskeisempiä julkisia palveluja
5. Tulevaisuutta johtamassa – vaikuttava ja uudistuva johtoryhmätyö   
6. Tiedolla johdettu päätöksenteko – kohti älykkäämpää ja vaikuttavampaa hallintoa 

Jaksot ja ajankohdat: 

1. Jakso, 8.9.2026 klo 9–16 (aloitusillallinen klo 18–20)
Strateginen johtamisviestintä monimutkaisessa toimintaympäristössä

• Hybridi mediatila ja informaatioympäristön muutokset – kuinka vastaamme haasteisiin valtionhallinnossa?
• Strateginen johtamisviestintä – välineitä informaatiopuolustukseen, kriisiviestintään, tunnejohtamiseen ja luottamuksen rakentamiseen
• Miten vahvistamme resilienssiä ja toimintakykyä muutosten keskellä?
• Ammattijohtajuus ja poliittinen konteksti: Kuinka navigoimme poliittisten tavoitteiden, virkamiestyön riippumattomuuden ja sidosryhmäodotusten vaateissa?
• Miten edistämme toimivaa yhteistyötä poliittisen ja virkamiesjohtamisen välillä?
• Verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa: illallinen

2. Jakso, 22.9.2026 klo 9–16
Strateginen johtaminen – kuinka vastaamme yhteiskunnan kompleksisisin muutoshaasteisiin?

• Lähivuosien suuret yhteiskunnalliset muutosvoimat, jännitteet ja mahdollisuudet
• Millaisia strategisia valintoja meidän on tehtävä vastataksemme yhteiskunnan suuriin haasteisiin?
• Tuottavuus strategisen virastojohtamisen näkökulmasta
• Miten vahvistamme systeemistä ajattelua ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä suuriin haasteisiin vastaamisessa?
• Miten vahvistamme ennakointia ja strategista ketteryyttä?

3. Jakso, 27.10.2026 klo 12–16.30
Virkatyön tehostaminen ja laadun parantaminen tekoälymuutosta johtamalla  

• Tekoälymuutoksen iso kuva: miten tekoäly haastaa ja vahvistaa virkamiestyötä, johtamista ja koko valtionhallinnon toimintalogiikkaa?
• Missä tekoäly ja automatisointi voivat tuoda eniten hyötyjä virkamiestyön arkeen ja missä piilee merkittävimmät vipuvoimat tuottavuuden näkökulmasta?
• Mitä tekoälyn hyödyntäminen vaatii johtamiselta, johtamisjärjestelmältä, osaamiselta ja tietopohjalta?
• Mitä eettisiä kysymyksiä tekoälykehitys tuo virkamiestyöhön ja johtamiseen?

4. Jakso, 10.11.2026 klo 12.30–16.00
Palveluiden uudistaminen – tehokkaampia ja ihmiskeskeisempiä julkisia palveluja

• Mitä ovat teknologian mahdollistamat seuraavat harppaukset?
• Miten voimme parantaa palveluja ja tehostaa toimintaa samanaikaisesti?
• Miten kehitämme julkisia palveluita ihmiskeskeisesti ja elämäntapahtumalähtöisesti?
• Miten AI first -periaate, automaatio ja robotiikka muuttavat julkisten palvelujen kehittämistä?
• Mitä voimme oppia muista maista tai yksityiseltä sektorilta julkisten palvelujen kehittämisessä?
• Palvelukehitys ekosysteemeissä ja rajat ylittävä yhteistyö – miten ylin johto voi vauhdittaa sitä omassa roolissaan?

5. Jakso, 18.1.2027 klo 12.30–16.00
Tulevaisuutta johtamassa – vaikuttava ja uudistuva johtoryhmätyö

• Miten monimutkaistuva ja epävarma toimintaympäristö haastaa johtoryhmätyöskentelyä?
• Miten siirrämme johtoryhmän fokusta raportoinnista ja reagoinnista ennakointiin ja strategisten haasteiden ratkaisuun?
• Miten rakennamme ilmapiiriä, jossa vaikeat asiat nostetaan rohkeasti esiin ja ratkaistaan yhdessä rakentavasti?
• Kuinka varmistamme, että päätöksenteko tukee koko organisaation etua ja ehkäisee osaoptimointia?
• Nykytilan analyysi: missä johtoryhmämme on nyt ja mihin meidän on panostettava tulevaisuudessa?

6. Jakso, 2.2.2027 klo 8.30–12.00
Tiedolla johdettu päätöksenteko – kohti älykkäämpää ja vaikuttavampaa hallintoa

• Tiedolla johtaminen vaikuttavuuden ja tuottavuuden moottorina
• Mikä on ylimmän johdon rooli tiedolla johtamisen vahvistajana?
• Miten hyödynnämme monilähteistä dataa ja tekoälyä tilannekuvan rakentamisessa?
• Miten yhdistämme tieteellisen tiedon, asiantuntijanäkemyksen ja kokemustiedon vaikuttavaksi päätöksenteoksi?

Lisäksi Valtion VISIOn osallistujille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ulkomaille suuntautuvaan opintojaksoon. Tämän opintomatkan sisältö, tarkempi ajankohta ja hinta julkaistaan HAUSin verkkosivuilla. 

Varaamme oikeuden muutoksiin.

Valtio VISIOn tavoitteena on: 

1. Tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja valtionhallinnon keskeisiin kehittämishaasteisiin ja johtamisen ongelmiin.
2. Tukea tuottavan, tuloksellisen, ihmislähtöisen ja vastuullisen valtionhallinnon rakentamista.
3. Edistää organisaatiorajat ylittävää vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.
4. Syventää johtajan strategista ja käytännön osaamista erityisesti uudistusten  läpiviennissä, toiminnan tehostamisessa tuottavuuspaineiden keskellä. 

1. Pääset syventämään ajatteluasi valtionhallinnon uudistamisen ja johtamisen avainkysymyksistä yhdessä johtajakollegoiden ja kokeneiden asiantuntijoiden kanssa.
2. Löydät uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja oman organisaatiosi ja koko valtionhallinnon kehittämishaasteisiin.
3. Vahvistat tärkeitä verkostojasi
4. Saat tuoreinta tietoa ja ajattelua johtamisen tueksi – tutkimuksesta, käytännöstä ja vertaisten kokemuksista.

Julkisen johtamisen periaatteet, joihin kehittämisohjelma kytkeytyy

• Vaikuttavuus: Johdamme julkista hallintoa vakaasti, ennakoiden ja tuottaen arvoa koko yhteiskunnalle.
• Kestävyys: Johdamme julkista hallintoa kestävästi ja hyvän hallinnon mukaisesti.
• Yhteistyö: Johdamme julkista hallintoa yhdessä tehden ja vuorovaikutuksessa kansalaisten, kumppanien, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, myös kansainvälisesti.
• Ratkaisukeskeisyys: Johdamme julkista hallintoa rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti uudistaen.
• Osaaminen: Johdamme julkista hallintoa osaavasti ja asiantuntevasti tietoa hyödyntäen.
• Eettisyys: Johdamme julkista hallintoa eettisesti ja yhteisten arvojen pohjalta.

Valtio VISIO on tarkoitettu ylimmälle johdolle valtionhallinnon organisaatioissa. Virkasi/tehtäväsi voi olla esimerkiksi joku seuraavista:

• Ministeriön kansliapäällikkö tai kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri
• Valtionviraston tai laitoksen pääjohtaja
• Ylijohtaja tai päällikkö, joka johtaa koko valtionvirastoa tai laitosta ylimpänä virkamiesvastuullisena
• Valtion erityistehtäväyhtiön, liikelaitoksen, strategisen yhtiön tai huoltovarmuusyhtiön toimitusjohtaja
• Poliittinen valtiosihteeri

ALUSTAJAT JA VALMENTAJAT (lista täydentyy)

Lilly Korpiola
 
Lilly Korpoila on kokenut mediastrategi, tietokirjailija ja viestinnän valmentaja, jonka ydinosaamista ovat strateginen johtamisviestintä, kriisiviestintä, digitalisaatio ja informaatiopuolustus. Hän on sparrannut useita ministeriöitä ja virastoja vaativissa viestinnän ja johtamisen kysymyksissä.

Päivi Nerg
Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg toimii poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä ministeriä avustaen ja edustaen. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus valtiohallinnosta muun muassa sisäministeriön kansliapäällikön sekä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerin tehtävistä.

Matti Vanhanen
Valtioneuvos Matti Vanhanen on yksi Suomen pitkäaikaisimmista pääministereistä (2003–2010). Hän on lisäksi toiminut valtiovarainministerinä (2020–2021), eduskunnan puhemiehenä (2019–2020, 2022–2023), puolustusministerinä (2003), kansanedustajana (1991–2010, 2015–2023) sekä Keskustan puheenjohtajana. Vanhanen on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisessa politiikassa useiden vuosikymmenten ajan.

Ilkka Halava
Ilkka Halava on arvostettu tulevaisuustutkija, työelämän uudistaja ja mentaalivalmentaja sekä yksi Suomen kysytyimmistä keynote-puhujista. Hän on sparrannut yli 390 johtoryhmää, hallitusta ja omistajaryhmää. Halava on myös ollut mukana merkittävissä kansallisissa skenaariohankkeissa sekä julkishallinnon organisaatioiden kehittämis- ja syntyprosesseissa.

Juho Saari
Juho Saari (VTT) on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa sekä dosentti Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. Hänellä on pitkä kokemus valtionhallinnosta, ja hän on toiminut useita kertoja selvityshenkilönä tai työryhmän puheenjohtajana valtioneuvostossa. Saari on myös julkaissut ja toimittanut useita teoksia suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja sen muutoksista.

Janne Marniemi
Janne Marniemi on valtionhallintoa syvällisesti tunteva johtaja, konsultti ja valmentaja Ramboll Finland Oy:ssä. Hänen ydinosaamisalueitaan ovat mm. strategiatyö, johtamisjärjestelmät, muutoshankkeet sekä projekti- ja prosessijohtaminen.

Antti Merilehto
Antti Merilehto (KTM) on Suomen tunnetuimpia tekoälyn tulkkeja. Hän on ollut Elev-tiiminsä kanssa mukana jo yli 300 organisaation transformaatiossa tekoälyn hyödyntämiseen. Merilehto on valmentanut merkittäviä suomalaisia sekä kansainvälisiä tahoja, kuten Helsingin kaupunkia, Suomen Puolustusvoimia, Sisäministeriötä ja Saudi-Arabian ministeriöitä. Merilehdon Tekoäly – matkaopas johtajalle oli julkaisuvuonna Suomen myydyin business-kirja.

Minnä Kivimäki
Minna Kivimäki on Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö, joka johtaa ministeriön virkamiestyötä. Hänellä on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan digitalisaation ja tekoälyn kehityksen edistämisessä.

Timo Ritakallio
Timo Ritakallio on menestyksekkään uran finanssialalla tehnyt johtaja, joka on toiminut OP Ryhmän pääjohtajana keväästä 2018 lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt mm. toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja useissa johtotehtävissä OP Ryhmässä. Ritakallio on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija erityisesti talouteen, tekoälyyn ja yritysten strategioihin liittyvissä kysymyksissä. Koulutukseltaan Ritakallio on tekniikan tohtori, oikeustieteen maisteri ja MBA

Paavo Ritala
KTT Paavo Ritala toimii strategian ja innovaatioiden professorina LUT-Kauppakorkeakoulussa. Hänen keskeisiä tutkimusalueitaan ovat mm. datan, tekoälyn ja digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen, ekosysteemit sekä yhteistyöhön perustuva innovaatio. Ritala on myös aktiivisesti mukana organisaatioiden kehittämisessä tutkimusprojektien, valmennusten ja neuvonantotehtävien kautta.