Tehdäänkö jatkuvasta oppimisesta oikeasti jatkuvaa?

Kuinka tehdään jatkuvasta oppimisesta valtionhallinnossa arkipäivää eikä vain hyvää tarkoittavaa aikomusta? Meillä on vastaus tähän.

Kysyin aiemmassa blogissani, toteutuvatko valtionhallinnossa jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen lupaukset. Saavatko työntekijät sellaista koulutusta, jolla ylläpidetään valtion mainetta vetovoimaisena työnantajana? Mikä sinun näkemyksesi koulutuksista päättävänä tahona on?

Väitän, että hallitusohjelman jatkuvan oppimisen lupausta ei pystytä lunastamaan täysimittaisesti. Valtion henkilöstökertomuksen mukaan koulutuspäivien määrä laskee ja koulutuksiin käytettävät eurot vähenevät. Tilastot siis tukevat tätä väitettäni.

Valtio on kuitenkin huikean kiinnostava työpaikka. Miten se pysyy sellaisena niukkojen tai peräti niukkenevien määrärahojen puristuksessa? Koulutus ja kehittämistoiminnat valitettavasti usein löytävät tiensä leikkauslistoille.

HAUS osaamisen kehittämisen tukena

Meidän tehtävämme HAUSissa on tukea valtionhallintoa osaamisen kehittämisessä, koulutuksessa ja johtamisessa. Koulutuksesta vastaavana johtajana näen, että virastot kaipaavat apua koulutuksen ylläpitoon ja osaamisen kehittämisen kumppania.

HAUS on aloittamassa uuden Jatkuvan oppimisen palvelun. Tarjoamme jatkossa asiakkaillemme vuosisopimusperusteista palvelua, jossa koulutusten määrää ei rajoiteta. Olemme valmiit toimimaan virastojen osaamisen kehittämisen kumppanina: olemaan silta virastojen välillä hyvien toimintamallien välittymiseksi ja virastotasoisen osaamisdatan luomiseksi. Näin päästään irti pistemäisistä koulutuskäynneistä ja koulutuksen pystytään suuntaamaan oikein.

Palvelun lähtökohta on, että samalla rahamäärällä, jonka valtio käyttää nykyisiin koulutuksiin, pystytään lisäämään ja tehostamaan henkilöstön koulutusta. Uudessa palvelussa lisäämme tuloksellisuutta, keskitämme, mittaamme vaikuttavuutta ja laajennamme koulutuksia uusiin asiantuntijaryhmiin.

Lisää rohkeaa ja uteliasta asennetta

Tasa-arvoisuus koulutuksen suhteen on usein niukkuuden takia vaikea toteuttaa. Jatkuva oppiminen palveluna voisi myös lisätä henkilöiden liikkuvuutta valtionhallinnon sisällä.

Työntekijällä pitää tietenkin olla oman alansa syväosaamista, mutta sen lisäksi me tarvitsemme koko ajan horisontaalisia lisätaitoja perustyöosaamisessamme. Uusi palvelumme kannustaa juuri tähän. Tästä kirjoitin blogisarjamme toisessa osassa.

Koulutuksen strateginen suunnittelu on turhauttavaa, jos toteuttamismahdollisuudet ovat vähäiset. Entä mistä revitään aika siihen, että pystytään luomaan kokonaiskuva osaamistarpeista? Kuka määrittelee osaamisalueet, joita pitäisi edistää nyt ja tulevaisuudessa?

Jatkuva oppiminen palveluna antaa tukea kaikkiin näihin hankaliin asioihin. Olisiko helpottavaa, jos kerrankin ei tarvitsisi tehdä valintaa, kuka meiltä tänä vuonna pääsee koulutukseen. Voisit osoittaa väelle, että kaikki ovat tärkeitä ja oikeutettuja uusiutumaan ja vahvistamaan osaamistaan.

Yhdessä voimme kannustaa oppimaan. Edistetään samalla rohkeaa ja uteliasta asennetta. Me pystymme osoittamaan, että jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen on valtiolla peruskauraa.