Katalysoiko aikamme tapahtumat saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita?

YK-päivä on muistopäivä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) perustamiselle. YK on perustettu 24.10.1945 päämääränään maailma, jossa ihmiset voisivat elää ilman sodan uhkaa, tasavertaisina ja hyvinvoivina. YK:n pääsihteerin viesti tänä vuonna on, että erityisesti juuri nyt organisaatiota testataan enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta sitä varten se on aikoinaan luotu;

Today, our organization is being tested like never before. But the United Nations was made for moments like this.
(United Nations, 2022)

Pandemia alensi kansainvälistä luottamusta, korotti raja-aitoja ja ruokki puhetta globaalista poiskytkennästä. Venäjän hyökkäys osoitti, kuinka vaikeaa on hallita sodan ja rauhan dynamiikkaa. Kansainväliset suhteet ovat murroksessa, ja epävarmuus on kasvavaa. Toiveikkuutta globaalin hallinnan tilasta on vaikea säilyttää. Globaalit haasteet eivät ole hävinneet mihinkään. Vaikka vuonna 2015 päästiin yhteisymmärrykseen kestävän kehityksen tavoitteista maailmanlaajuisesti, liikahdus niiden tavoitteiden saavuttamiseen on kestänyt toiminnan tasolla.

Toisaalta voisiko viimeajan tapahtumat, pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja energiakriisi kuitenkin toimia katalysaattoreina kestävän kehitystavoitteiden saavuttamisessa? Maailman myrskyt, kuten raju poiskytkeytyminen Venäjän hiilivedyistä, ovat myös mahdollisuuksia. Sovitut kestävän kehityksen tavoitteet, on asetettu saavutettaviksi jo vuoteen 2030 mennessä. Paine kasvaa jokaisen tavoitteen osalta, ja ohjaa osaltaan yhteiskuntamme kehittämistä tavoitteiden saavuttamista kohti.

Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, ja yhteiset tavoitteet näkyvät myös valtiohallinnon arjessa. Sen lisäksi, että ne ohjaavat arjen työtä, valtiokonttori ohjeistaa koko valtiohallintoa, kaikkia ministeriöitä, virastoja ja laitoksia raportoimaan toiminnastaan yhtenäisesti vastuullisuusraportoinnin mukaisesti. Jo parin vuoden ajalta on nähtävillä eroavaisuuksia painotuksissa (Valtiokonttori, 2022).

On toivottavaa, että jokainen organisaatio, tiimi ja yksilö pohtii tavoitteiden saavuttamista oman työnsä kautta. Toiminta vaikuttaa yhteiskuntamme tulevaisuuteen Suomen rajojen sisä- ja ulkopuolella. Toimet esimerkiksi ihmisarvoisen työn tai oikeudenmukaisuuden edistämiseksi voivat tapahtua kansallisessa tai kansainvälisessä kontekstissa.

HAUSissa toimintamme perustuu paremman valtiohallinnon rakentamiseen. Toimintamme ja tarjontamme koulutus- ja kehittämispalveluiden parissa noudattavat YK:n kestävän kehityksen periaatteita. Esimerkiksi koulutuksen avulla tuemme saavutettavasti jatkuvaa oppimista jokaiselle virkahenkilölle. Toisaalta kehittämisen keinoin muotoilemme valtiohallinnon ihmiskeskeisiä palveluita, jotta ne palvelevat paremmin ihan jokaista kansalaista. Johdamme laajoja kansainvälisiä verkostohankkeita, joissa julkishallintoa kehittäen tuemme yhä useampaa valtiohallintoa valitsemaan kestävämpiä ratkaisuja.

Maailmalla meidät suomalaiset tunnetaan tasa-arvoisuudesta, hyvästä hallintotavasta ja oikeusvaltioperiaatteesta. Sen lisäksi, että peruspilarit ovat ja tulevat olemaan kunnossa, lasikattoja rikotaan pikkuhiljaa. Suomen kokoisessa maassa voimme yhdessä päästä edes askeleen lähemmäksi kestävän kehityksen tavoitteita. Toivoa on, ja sen lisäksi meillä on oltava yhteistä motivaatiota ja sisukkuutta.

Lisää aiheesta

• HAUS 2021 vastuullisuusraportti
• Kestävän kehityksen verkkokoulutus eOppivassa
• AuroraAI-toimintamalli tukee julkisen hallinnon organisaatioiden kehittämistä kohti ihmisten tarpeet paremmin huomioivaa toimintaa.

Lähteet:

• United Nations (2022). United Nations Day 24 October. https://www.un.org/en/observances/un-day
• Valtiokonttori (2021). Yhteistyötä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi – Yhteenveto ministeriöiden, virastojen ja laitosten vastuullisuusraporteista vuodelta 2021. VALTIOKONTTORIN JULKAISUJA | VASTUULLISUUS 10/2022. https://vkazprodwordpressstacc01.blob.core.windows.net/wordpress/2022/10/Raportti-Yhteistyota-kestavan-tulevaisuuden-rakentamiseksi-painos2.pdf