Oppimismuotoilu

Oppimismuotoilussa palvelumuotoilusta tutut menetelmiä ja työkaluja hyödynnetään osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on edesauttaa tuloksekkaampaa ja mielekkäämpää oppimista – niin yksilön kuin organisaationkin näkökulmasta.

Mitä oppimismuotoilu on?

Oppimismuotoilu on oppijoille merkityksellisten oppimissisältöjen, -työkalujen ja -tapahtumien suunnittelua muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Muotoilun lopputulokset vastaavat oppijoiden oikeisiin ongelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin.

Oppimismuotoilua kannattaa hyödyntää silloin, kun halutaan suunnitella ja toteuttaa oppijoille merkityksellisiä ratkaisuja. Merkityksellisyyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta emme kehittäisi ratkaisuja, jotka jäävät käyttämättä.

Oppimismuotoilu alkaa aina oppijaymmärryksen keräämisellä ja analysoinnilla. Vain ymmärtämällä oppijan tunteita, tarpeita ja ajatuksia kokonaisvaltaisesti, voimme suunnitella sellaisia koulutuksia, joihin oppijat haluavat tarttua. Oppijaymmärrys kerätään kenttätyönä kohtaamalla oikeita ihmisiä, jotka kertovat miksi toimivat kuten toimivat.

Avoimuus, nopeat kokeilut ja huolellinen dokumentaatio kuuluvat oppimismuotoiluun siinä missä muihinkin muotoiluprojekteihin. Yhteiskehittäminen ja visuaaliset menetelmät sitouttavat, motivoivat ja madaltavat kehittämisen esteitä.

Oppijakokemuksen suunnittelu

Viime aikoina asiakas- ja käyttäjäkokemuksen (CX ja UX) merkitystä on alettu painottaa eri yhteyksissä. Siinä missä tuotteita ja palveluita tulisi suunnitella asiakkaan ja loppukäyttäjän kokemus edellä, myös oppimista tulisi suunnitella oppijan kokemuksesta käsin (learning experience, LX).

Oppijakokemuksen suunnittelussa keskeisessä roolissa ovat:

• Tunteet. Jos oppimistapahtuma herättää oppijassa tunteen – minkä tahansa tunteen – siitä jää todennäköisemmin pysyvä muistijälki.
• Yhteyksien luominen ja konkretia. Tieto kannattaa esittää niin, että oppijan on mahdollista sitoa sen tuttuihin asioihin. Voit myös kannustaa oppijaa pohtimaan, miten opitun voisi sitoa heti konkretiaan.
• Oikea-aikaisuus. Oppimismotivaatio on korkeimmillaan silloin, kun oppija tietää saavansa tietoa, josta hän hyötyy välittömästi.
• Monipuolisuus, vaihtelu ja yllätyksellisyys. Liika toisto kyllästyttää niin oppimistapojen, -kanavien kuin -sisältöjenkin osalta. Tarjoa oppijalle monipuolisesti erilaisia ja yllättäviäkin tapoja oppia.
• Visuaalisuus. Visuaaliset elementit auttavat muistamisessa, ja hyvin visualisoitu tieto tehostaa asioiden oppimista ja hahmottamista.
• Tarinat ja esimerkit. Tietoa voi elävöittää tarinallisella kerronnalla. Esimerkkitapaukset auttavat oppijaa sitomaan tiedon elävään elämään.
• Helppous. Oppiminen on usein vaikeaa! Oppimismuotoilun tavoitteena onkin poistaa oppimista estäviä tekijöitä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi materiaalien löydettävyyttä, saavutettavuutta ja selkeyttä.

Oppimispolut ja käänteinen oppiminen

Oppiminen on paljon muutakin kuin yksittäisiä koulutuksia tai valmennuksia. Oppimismuotoilun avulla pystymme suunnittelemaan yksilöllisistä oppimishetkistä koostuvia kokonaisuuksia – jokaiselle oppijalle ainutlaatuisia oppimispolkuja.

Käänteisellä oppimisella (flipped learning) tarkoitetaan oppimista, jossa osa oppimisesta tapahtuu etukäteen esimerkiksi digitaalisen koulutuksen avulla. Tämän jälkeen oppimista syvennetään yhdessä muiden kanssa koulutuksessa, työpajassa, valmennuksessa tai Q&A-tyyppisessä livetilaisuudessa, jossa oppijat voivat esittää kouluttajille tai asiantuntijoille syventäviä kysymyksiä.

Olemme saaneet käänteisestä oppimisesta erinomaista palautetta. eOppivan kolmiosaista webinaarisarjaa tekoälyn perusteista täydennettiin Tekoälylive-tilaisuuksilla vuonna 2021. Tilaisuudessa oppijat pystyivät kysymään tekoälyn asiantuntijalta webinaarien herättämiä kysymyksiä ja keskustelemaan tekoälystä muiden oppijoiden kanssa.

Tämä oli hyvä ja käytännönläheinen tapa [oppia]. Seminaareja eri aiheista on jo aika paljon, mutta tällaisia puuttuu.