Sisältöön sitemap

Demokratiapäivä muistuttaa demokratian tilan haavoittuvuudesta – HAUS mukana vahvistamassa sitä kansainvälisen toiminnan kautta 

Vuonna 2007 YK:n yleiskokous julisti syyskuun 15. päivän kansainväliseksi demokratiapäiväksi. Sen tarkoituksena on muistuttaa päättäjiä ja jokaista yksittäistä ihmistä demokratian tärkeydestä. 

Aika, jossa elämme, uhkaa demokratian tilaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kansalaisten osallistumisoikeuksia, sananvapautta ja mielipiteenilmaisua haastetaan ja kielletään laajemmin ympäröivässä maailmassa. Meillä Suomessa järjestettävät lainmukaiset vaalit eivät ole kaikkialla todellisia. Korruptio ja lainvastainen toiminta kaventavat demokratiaa ja sen oikeuksia entisestään. 

Demokratia edistää avoimuutta, moniarvioisuutta ja kansalaisvapauksia

Demokratia luo turvallisuutta yhteiskunnissamme. Demokratian rauhanteorian mukaan demokratia luo rauhaa, koska liberaalit demokratiat käyvät harvoin sotaa keskenään. Viimeisten vuosien aikana autoritaaristen valtioiden määrä suhteessa demokraattisten valtioiden määrään on kasvanut valtavasti ja demokratian on heikentynyt myös perinteisissä demokraattisissa maissa. Demokratia edistää avoimuutta, moniarvioisuutta ja kansalaisvapauksia, mikä auttaa luomaan oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä yhteiskuntia, ja se on olennaista tasa-arvoisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta.  

YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 16: ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto”. tavoitteena on edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja turvata oikeudenmukainen, hyvä hallinto. HAUS kehittämiskeskus pyrkii omalta osaltaan toteuttamaan tätä tavoitetta niin kotimaan koulutus- ja kehittämispalveluiden tarjonnan kautta, myös kansainvälisesti turvaamaan ja takaamaan hyvän hallinnon onnistumisen yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa maailmalla.  

Suomen ja EU:n kehityspolitiikan mukaisesti lähestymistapa kehitykselle on ihmisoikeusperustainen

HAUS kehittämiskeskuksen kansainvälisten kehitysprojektien kautta pyrimme vahvistamaan julkishallintoja Afrikassa, Keski-Aasiassa sekä EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikan alueilla tukemalla hyvän hallinnon mukaisia käytäntöjä ja oikeusvaltioperiaatetta huomioiden yhteiskunnan inklusiivisuuden kehittäessämme eri instituutioita yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Suomen ja EU:n kehityspolitiikan mukaisesti lähestymistapa kehitykselle on ihmisoikeusperustainen ja läpileikkaavina teemoina hallintoja kehittäessämme ovat muun muassa naisten oikeudet ja mahdollisuudet sekä kansalaisyhteiskunnan osallistaminen julkisenhallinnon ja –palveluiden kehittämiseen.  

Yhteistyömme perustuu pitkälti vahvoihin kumppanuuksiin, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen sekä paikalliseen omistajuuteen pitkäkestoisten tulosten saavuttamiseksi. Tällä hetkellä vahvistamme osaltamme hyvää hallintoa ja demokraattisia periaatteita esimerkiksi Sambiassa tukiessamme Anti-korruptio komissiota laidansäädännön, prosessien ja korruptiotietoisuuden parantamisessa, sekä Afrikan Unionin jäsenmaissa tehdessämme yhteistyötä eri tahojen kanssa parantaaksemme hallintojen kykyä paikallisten verokantojen kehittämiseen, sillä toimivat ja demokraattiset yhteiskunnat tarvitsevat julkisia varoja tuottaakseen palveluita kansalaisilleen. 

Demokratian tilan parantaminen ja turvallisten yhteiskuntien varmistaminen ovat kehitysyhteistyön keskiössä. Tänä päivänä onkin hyvä muistaa myös sen tärkeä rooli myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa: kehitysyhteistyötä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä, sillä sen puute näyttäytyy demokratian puutteena ja turvallisuuden heikentymisellä. Tähän emme halua päätyä. 

Siksi me HAUSilla jatkamme määrätietoista toimintaamme demokratian vahvistamisen puolesta.  

Kirjoittajat

Kirjoittajina ja demokratian edistäjinä toimivat HAUSin asiantuntija Ida-Susanna Pöllänen ja vanhempi asiantuntija Lotta Fors