Kansainväliset kehitysrahoittajat investoivat kehittyvien maiden vihreään kasvuun

Kestävän kehityksen rahoittajat edellyttävät investointiensa tuottavan tavoiteltuja kehitysvaikutuksia, kuten vähähiilistä ja resurssitehokasta talousmallia, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Team Finland -verkoston järjestämä ASEAN-maiden kiertotalousfoorumi Jakartassa keräsi yli kaksisataa osallistujaa ja kymmeniä puhujia Indonesiasta ja Suomesta sekä muista ASEAN- ja EU-maista. Yksi teemoista oli hiilineutraalin kiertotalouden rahoittaminen Kaakkois-Aasian kehittyvissä maissa.

”Suomalaisille kiertotalousratkaisuille on selvästi kysyntää, mutta ongelmaksi kehittyvissä maissa saattaa muodostua se, että ostajat eivät pysty rahoittamaan niitä. Siksi esimerkiksi kansainväliset kehitysrahoittajat, kuten Maailmanpankki, Aasian kehityspankki ja Euroopan investointipankki rahoittavat vuosittain satojen miljardien edestä hankkeita”, kehitys- ja investointiasiantuntija Minh Lam kertoo. Hän työskentelee Ulkoministeriön Developing Markets Platformin (DevPlat) kolmivuotisessa pilottiprojektissa Indonesiassa.

Lam toimi tapahtumassa moderaattorina kansainvälisten kehitysrahoittajien paneelikeskustelussa, johon oli kutsuttu Euroopan Investointipankin (EIB), Euroopan Delegaation, Global Green Growth -Instituutin (GGGI) ja Indonesian Ympäristörahaston (IEF) edustajat.

Ilmastotoimet ovat eurooppalaisten rahoittajien ykköskohteena

Kehitysrahoittajien toimintaa ohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja esimerkiksi Euroopan investointipankin prioriteettina on luotottaa hankkeita, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja edistävät siihen sopeutumista, rakentavat taloudellista ja yhteiskunnallista infrastruktuuria ja kehittävät yksityistä sektoria, kuten pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Euroopan Investointipankin (EIB) Kaakkois-Aasian aluejohtaja Sunita Lukkhoo korosti kiertotalousfoorumissa pankin rahoittavan vain pitkäaikaisia, kestävän kehityksen mukaisia hankkeita.

”Hankkeiden pitää tuottaa tavoiteltuja kehitysvaikutuksia ja olla taloudellisesti kannattavia ja teknisesti toteutettavissa”, Lukkhoo korosti.

Historiansa aikana pankki on rahoittanut Kaakkois-Aasian maita 2,1 miljardilla eurolla muun muassa energiatuotannon, liikenteen ja vesihuollon kehittämiseksi. Vastaavasti Intia on saanut rahoitusta 4,6 ja Kiina 3,2 miljardia euroa.

Hankkeet, joiden kokonaisinvestointi on yli 25 miljoonaa euroa, voidaan rahoittaa joko suoraan hankkeen toteuttajalle tai välillisesti valtion tai rahoituslaitoksen kautta. Alle 25 miljoonan euron hankkeita varten EIB voi tarjota luottolimiittejä valikoiduille rahoituslaitoksille, jotka sitten lainaavat rahan edelleen pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille.

DevPlat tarjoaa tietoa kehitysrahoittajien hankkeista ja YK:n hankinnoista

DevPlatin tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä ja niiden kumppaneita pääsemään kehittyville markkinoille ja ottamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet osaksi liiketoimintaansa.

”Sen lisäksi, että DevPlat tarjoaa yrityksille lisärahoitusta kestävän kehityksen mukaisten innovaatioiden ja bisnesmallien yhteiskehittämiseen, se tarjoaa tietoa kehitysrahoittajien hankkeista ja rahoitusmahdollisuuksista”, Lam muistutti kuulijoita suomalaisrahoittajien paneelissa.

Esimerkiksi maastrategiassaan kehityspankki määrittelee, mille toimialoille se ohjaa rahaa lähivuosien aikana. Kun kohteet on tunnistettu, suomalaisyritysten on helpompi miettiä omaa tarjoamaansa. Lisäksi Yhdistyneet kansakunnat YK ostaa tuotteita ja palveluita miljardeilla euroilla vuosittain.

Kehitysrahoittajat ja YK koetaan usein etäisiksi, hitaiksi ja monimutkaisiksi toimijoiksi. Perinteisesti niiden hankkeisiin Suomesta ovatkin lähteneet mukaan suuryritykset ja yrityskonsortiot, mutta myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus lähteä mukaan esimerkiksi alihankkijoina.

Mukana suomalaisrahoittajien paneelissa olivat myös Business Finlandin DevPlat-asiantuntijat Grace Wang (kv-kehitysrahoittajat), Kiira Kärkkäinen (innovaatiotuki) ja Marjukka Holopainen-Rainio (YK-hankinnat) sekä Finnpartnershipin aluekoordinaattori Hanoissa Tam Nguyen.

”Suomalaisyritysten kannattaa lähteä liikkeelle ottamalla yhteyttä DevPlatin asiantuntijoihin Suomessa. Myös kohdemarkkinoilla on asiantuntija-apua tarjolla paikan päällä. Minun lisäkseni Filippiineillä on kollegani Tarja Kuokkanen”, Lam kehottaa.