Oppimismuotoilu

Oppimismuotoilussa palvelumuotoilusta tuttuja menetelmiä ja työkaluja hyödynnetään osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on mielekkäämpi oppiminen niin yksilön kuin organisaationkin näkökulmasta.

Mitä oppimismuotoilu on?

Oppimismuotoilu on oppimissisältöjen, -työkalujen, -ympäristöjen ja -tapahtumien suunnittelua muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Muotoilun lopputulokset vastaavat oppijoiden oikeisiin ongelmiin, tarpeisiin ja toiveisiin. Oppimismuotoilua kannattaa hyödyntää silloin, kun tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa oppijoille aidosti merkityksellisiä ratkaisuja. Merkityksellisyyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ilman sitä motivaatio oppia jää ulkoiseksi.

Oppimismuotoilu alkaa aina oppijaymmärryksen keräämisellä ja analysoinnilla. Vain ymmärtämällä oppijan tunteita, tarpeita ja ajatuksia kokonaisvaltaisesti voimme suunnitella sellaisia oppimissisältöjä ja palveluita, joihin oppijat haluavat tarttua. Oppijaymmärrys kerätään kenttätyönä kohtaamalla ihmisiä, jotka kertovat miksi toimivat kuten toimivat. Avoimuus, nopeat kokeilut ja huolellinen dokumentaatio kuuluvat oppimismuotoiluun siinä missä muihinkin muotoiluprojekteihin. Yhteiskehittäminen ja visuaaliset menetelmät sitouttavat, motivoivat ja madaltavat osaamisen kehittämisen esteitä.

Oppijakokemuksen suunnittelu

Asiakas- ja käyttäjäkokemus (CX ja UX) on monien julkisten palveluiden kehittämisen lähtökohta. Siinä missä palveluita tulisi suunnitella asiakkaan ja loppukäyttäjän kokemus edellä, myös oppimista tulisi suunnitella oppijan kokemuksesta käsin (learning experience, LX).

Oppijakokemuksen suunnittelussa keskeisessä roolissa ovat:

• Tunteet. Jos oppimistapahtuma herättää oppijassa tunteen – minkä tahansa tunteen – siitä jää todennäköisemmin pysyvä muistijälki.
• Yhteyksien luominen ja konkretia. Tieto kannattaa esittää niin, että oppijan on mahdollista sitoa sen tuttuihin asioihin. Voit myös kannustaa oppijaa pohtimaan, miten opitun voisi sitoa heti konkretiaan.
• Oikea-aikaisuus. Oppimismotivaatio on korkeimmillaan silloin, kun oppija tietää saavansa tietoa, josta hän hyötyy välittömästi.
• Monipuolisuus, vaihtelu ja yllätyksellisyys. Liika toisto kyllästyttää niin oppimistapojen, -kanavien kuin -sisältöjenkin osalta. Tarjoa oppijalle monipuolisesti erilaisia ja yllättäviäkin tapoja oppia.
• Visuaalisuus. Visuaaliset elementit auttavat muistamisessa, ja hyvin visualisoitu tieto tehostaa asioiden oppimista ja hahmottamista.
• Tarinat ja esimerkit. Tietoa voi elävöittää tarinallisella kerronnalla. Esimerkkitapaukset auttavat oppijaa sitomaan tiedon elävään elämään.
• Helppous. Oppiminen on usein vaikeaa! Oppimismuotoilun tavoitteena onkin poistaa oppimista estäviä tekijöitä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi materiaalien löydettävyyttä, saavutettavuutta ja selkeyttä.

Oppimispolut ja käänteinen oppiminen

Oppiminen on paljon muutakin kuin yksittäisiä koulutuksia tai valmennuksia. Oppimismuotoilun avulla pystymme suunnittelemaan yksilöllisistä oppimishetkistä koostuvia kokonaisuuksia – jokaiselle oppijalle ainutlaatuisia oppimispolkuja.

Käänteisellä oppimisella (flipped learning) tarkoitetaan oppimista, jossa osa oppimisesta tapahtuu etukäteen esimerkiksi digitaalisen koulutuksen avulla. Tämän jälkeen oppimista syvennetään yhdessä muiden kanssa koulutuksessa, työpajassa, valmennuksessa tai Q&A-tyyppisessä livetilaisuudessa, jossa oppijat voivat esittää kouluttajille tai asiantuntijoille syventäviä kysymyksiä.

Olemme saaneet käänteisestä oppimisesta erinomaista palautetta. Esimerkiksi eOppivan kolmiosaista webinaarisarjaa tekoälyn perusteista täydennettiin Tekoälylive-tilaisuuksilla. Tilaisuudessa oppijat pystyivät kysymään tekoälyn asiantuntijalta webinaarien herättämiä kysymyksiä ja keskustelemaan tekoälystä muiden oppijoiden kanssa.

Tekoälyliven osallistujapalautetta:

Tämä oli hyvä ja käytännönläheinen tapa [oppia]. Seminaareja eri aiheista on jo aika paljon, mutta tällaisia puuttuu.

Oppimisklinikka on konsepti, jossa uutta työkalua tai toimintatapaa käydään läpi asiantuntijoiden johdolla vuorovaikutteisesti ja vertaiskeskusteluihin painottuen. Olemme toteuttaneet oppimisklinikoita esimerkiksi hankintaosaamiseen liittyen. Oppimisklinikoiden osallistujien palautteita:

Pienryhmätyöskentelystä sai paljon näkökulmaa eri toimijoista. Ennakkotehtävät hyviä, jolloin ei tarvinnut aina aloittaa perusteista yhteisiä istuntoja.

Nämä oppimisklinikat ovat todella hyviä ja tehokkaita oppimiskanavia. Olisipa näitä enemmän.

Oli erittäin hyvä, että osallistujajoukko oli rajattu, se helpotti verkostoitumista ja varmaan osaltaan madalsi kynnystä käyttää puheenvuoroja. Klinikan rakenne oli myös hyvä.

Erittäin hyödyllinen klinikka, ja omalla kohdalla ajankohtainen aihe, joten olen erittäin tyytyväinen, että varasin työruuhkan keskeltä tälle aikaa 🙂