Yritys tai asiantuntijaorganisaatio voi päästä mukaan kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin hakeutumalla mukaan kansainvälisiin hankintajärjestelmiin ja verkostoihin, jotka välittävät toimeksiantoja julkishallinnon kehittämishankkeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa rekisteröitymistä sopiviin hankintakanaviin, oman osaamisen selkeää tunnistamista ja aktiivista yhteydenpitoa alan toimijoihin. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joita kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä kiinnostunut organisaatio kohtaa.
Millaisia kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä on tarjolla julkishallinnolle?
Julkishallinnolle suunnatut kansainväliset asiantuntijatehtävät liittyvät tyypillisesti hallinnon kehittämiseen, digitalisaatioon, julkisten palvelujen uudistamiseen ja kehitysyhteistyöhankkeisiin. Tehtäviä rahoittavat muun muassa EU, Euroopan komissio ja kansainväliset kehitysrahoittajat, ja niitä toteutetaan eri puolilla maailmaa.
Tehtävät vaihtelevat laajuudeltaan ja sisällöltään merkittävästi. Tyypillisiä toimeksiantoja ovat esimerkiksi:
- Digitaalisen transformaation ja e-hallinnon kehittäminen kohdemaissa
- Julkisen sektorin johtamisen ja hallinnon vahvistaminen
- Innovaatioympäristöjen rakentaminen ja investointivalmiuden tukeminen
- Viestintä, media ja näkyvyyspalvelut kansainvälisissä projekteissa
- Kyberturvallisuuden ja tiedonhallinnan kehittäminen
Me HAUSissa toteutamme hankkeita neljällä mantereella yhteistyössä paikallisten ministeriöiden, julkisen sektorin toimijoiden sekä EU:n ja INTPA:n kaltaisten kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tämä tarjoaa kumppaneille pääsyn sellaisiin kansainvälisiin yhteistyöympäristöihin, joihin pääsy voi muuten olla vaikeaa.
Mitä vaatimuksia kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin osallistuminen edellyttää?
Kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin osallistuminen edellyttää dokumentoitua asiantuntemusta valitulla toimialalla, kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä ja usein myös riittävää kielitaitoa. Vaatimukset vaihtelevat hankekohtaisesti, mutta perusedellytykset ovat useimmiten samankaltaisia.
Käytännön tasolla organisaatiolta odotetaan yleensä:
- Selkeää osaamisprofiilin kuvausta ja referenssejä aiemmista projekteista
- Kykyä toimia kansainvälisten hankintamenettelyjen mukaisesti
- Riittäviä resursseja projektin toteuttamiseen sovitussa aikataulussa
- Valmiutta tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa
Hyvä uutinen on, että mukaan hakeminen ei aina edellytä massiivista dokumentaatiota. Esimerkiksi HAUSin uudessa dynaamisessa hankintajärjestelmässä hakemus on tehty kevyeksi: se ei vaadi suuria määriä liitteitä eikä järjestelmään hyväksyminen sido toimittajaa osallistumaan kaikkiin myöhempiin kilpailutuksiin.
Miten organisaatio löytää ja tunnistaa sopivat kansainväliset hankkeet?
Sopivat kansainväliset hankkeet löytyvät parhaiten seuraamalla aktiivisesti julkisia hankintakanavia, kuten EU:n TED-tietokantaa, sekä hakeutumalla mukaan dynaamisiin hankintajärjestelmiin, jotka lähettävät tarjouspyynnöt suoraan hyväksytyille toimittajille. Tämä on selvästi tehokkaampi tapa kuin pelkkä passiivinen seuranta.
Käytännössä paras tapa pysyä ajan tasalla on rekisteröityä sellaisiin järjestelmiin, jotka kokoavat hankkeet yhteen ja välittävät tiedon tarjouspyynnöistä automaattisesti. Kun organisaatio on hyväksytty mukaan hankintajärjestelmään, se saa tiedon tulevista toimeksiannoista omaan osaamiseensa sopivissa kategorioissa ilman jatkuvaa aktiivista etsimistä.
Verkostoituminen alan toimijoiden kanssa on toinen tehokas keino. Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön erikoistuneet organisaatiot, kuten HAUS, toimivat usein sillanrakentajina suomalaisten asiantuntijoiden ja kansainvälisten hankkeiden välillä.
Miten osaamista kehitetään kansainvälisiä tehtäviä varten?
Kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä varten osaamista kehitetään vahvistamalla substanssiosaamista, kansainvälisen toimintaympäristön tuntemusta ja projektijohtamisen taitoja. Erityisesti julkishallinnon kehittämiseen, digitalisaatioon ja hallintoon liittyvä asiantuntemus on kysyttyä kansainvälisissä hankkeissa.
Julkishallinnon organisaatioille ja niiden henkilöstölle suunnattu täydennyskoulutus on luonteva tapa rakentaa tarvittavaa osaamista. Koulutuksen avulla voidaan syventää esimerkiksi digitaalisen transformaation, tiedonhallinnan tai julkisen sektorin johtamisen asiantuntemusta, jotka ovat keskeisiä osaamisalueita myös kansainvälisissä projekteissa.
Osaamisen kehittämisen rinnalla kannattaa panostaa referenssien kerryttämiseen. Kansainväliset toimijat arvostavat dokumentoitua näyttöä aiemmista projekteista, joten jokainen onnistunut hanke on samalla investointi tuleviin mahdollisuuksiin.
Keneen kannattaa olla yhteydessä kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneena?
Kansainvälisistä asiantuntijatehtävistä kiinnostuneen organisaation kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä HAUSiin, joka toimii keskeisenä väylänä suomalaisille asiantuntijoille kansainvälisiin julkishallinnon kehittämishankkeisiin. Olemme avanneet vuosille 2026–2030 uuden dynaamisen hankintajärjestelmän, jonka kautta kumppanit voivat päästä mukaan kansainvälisiin konsulttitoimeksiantoihin.
Järjestelmä on suunniteltu avoimeksi kaikenkokoisille toimijoille: mukaan voivat hakea suuret konsulttitalot, asiantuntijaorganisaatiot, pienet yritykset ja yksittäiset asiantuntijat. Arvioitu tilauspotentiaali on noin 40 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana, ja ensimmäisiä kansainvälisiä tarjouspyyntöjä lähetetään järjestelmän kautta jo lähiviikkoina.
Hakeminen tapahtuu tutustumalla TED-tietokannassa julkaistuun hankintailmoitukseen. Lisätietoja HAUSin uudesta väylästä kansainvälisiin konsulttitoimeksiantoihin löydät HAUSin kansainvälisestä hankintajärjestelmästä.
Kansainväliset asiantuntijatehtävät tarjoavat merkittävän mahdollisuuden organisaatioille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa ja vaikuttaa julkishallinnon kehittämiseen globaalisti. Jos organisaatiosi haluaa päästä mukaan HAUSin kansainvälisiin hankkeisiin, nyt on oikea hetki ottaa ensimmäinen askel ja hakea mukaan dynaamiseen hankintajärjestelmään ennen ensimmäisten tarjouspyyntöjen lähettämistä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Mitä uusi esihenkilö tarvitsee onnistuakseen valtionhallinnossa?
- Miksi muutosjohtaminen on tärkeää valtiohallinnossa 2026?
- Miten kehittää esihenkilötaitoja julkisessa hallinnossa?
- Millaisia koulutuksia esihenkilöille on tarjolla eri uravaiheissa?
- Mikä on osaamisen kehittämisen merkitys julkishallinnossa?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.