23/02/2026

Luomassa muutosta ja rakentamassa parempaa tulevaisuutta yhdessä, innovaatio- ja startup-politiikan ja toimintojen kautta

Kuva: EU Digital 4 Development Hub, Euroopan Unioni.

Afrikka käy läpi merkittävää muutosta. Väestön kasvaessa ja kaupunkikeskusten laajentuessa manner kokee nopeita taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa BKT:n kasvuvauhti on 8–6 % vuodessa, ja nopea digitalisaatio kehittää alueita, avaten lupaavia kehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kasvava keskiluokka vauhdittaa alueellisten, kansallisten, ja paikallisten markkinoiden kasvua ja tavaroiden ja palveluiden kysyntää. Näihin mahdollisuuksiin liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita työpaikkojen luomisessa, epävirallisen työmarkkinan osuus on edelleen korkea., Tämä haastaa maiden veropohjaa ja paikallista resurssien mobilisointia. Lisäksi haasteina korkea nuorisotyöttömyys, epätasa-arvoinen pääsy koulutukseen, taitojen kehittämiseen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin.

Monet Afrikan maat ovat yhä riippuvaisia virallisesta kehitysavustuksesta (ODA) ja lainoista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kovan infrastruktuurin — kuten liikenneverkostojen, tutkimuslaitosten ja teknologiapuistojen — kehittämisessä sekä vahvan koulutusperustan rakentamisessa. Siirtomaa-aikaisten valtioiden rajat ja kulttuurinen perintö jatkaa alueellisen yhteistyön monimutkaistamista: kenen tarpeita todella palvellaan — lahjoittajamaiden vai Afrikan maiden itsensä? Näistä esteistä huolimatta tietyt Afrikan maat, kärjessä Seychellit ja Mauritius, ovat jo bruttokansantuotteessaan Itä-Euroopan tasolla, mikä osoittaa mantereen potentiaalin talouskasvuun ja globaaliin osallistumiseen.

Institutionaalinen kehitys on nopeaa, ja manner-Afrikan innovaatioiden, teknologian ja tekoälyn strategiat ovat kehittymässä samanaikaisesti vapaakauppasopimusten ja yksilöiden, yritysten, tuotteiden ja investointien liikkuvuuden lisäämisen kanssa. Afrikan unionin STISA 2034 -strategia pyrkii muuttamaan Afrikkaa innovaatiolähtöisen kasvun kautta, keskittyen lisäämään tutkimus- ja kehitysinvestointeja, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja yksityisen sektorin osallistumista. Alueelliset talousyhteisöt sekä mantereenlaajuiset monenväliset ja tekniset kansainväliset järjestöt ovat avainasemassa kansallisten ja alueellisten kehityksen, organisaatioiden ja toimintojen yhdenmukaistamisessa ja vahvistamisessa.

Kaavio: Afrikan unionin STISA 2034 -strategia, Afrikan Unioni.

Onnistuneen innovaatiopolitiikan mahdollistavan toimintaympäristön luominen

Tässä muutoksen ja monimutkaisuuden kontekstissa innovaatiopolitiikan edistäminen on enemmän kuin kehityksellinen välttämättömyys — se on strateginen imperatiivi. Afrikan maat kohtaavat kaksi haastetta samanaikaisesti: niiden täytyy ylläpitää taloudellista kasvua ja suojella ympäristöä, samanaikaisesti kehittäen toimintamahdollisuuksia paikallisille väestölle. Innovaatiopolitiikan, regulaation ja järjestelmien kehittämisen tukeminen auttaa vahvistamaan paikallista asiantuntemusta, lisäämään investointeja mantereella ja hyödyntämään afrikkalaisten tietoja ja taitoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Tämä vaatii tehtävien ja vastuiden selkeyttämistä, tehokasta koordinointia ja tiedon keräämisen prosesseja ja hyödyntämistä, sekä läheistä työskentelyä sidosryhmien kanssa ja yli hallinnonalojen. Innovatiivisen ja yrittäjämäisen yhteiskunnallisen toiminnan työkaluina ovat näyttöön ja dataan perustuva, osallistava, politiikan- ja päätöksenteko, tavoiteohjattu johtaminen, sekä käyttäjän tarpeisiin onnistuneesti muotoillut palvelut.

Eurooppalaisille ja suomalaisille kumppaneille ja sidosryhmille yhteistyö tarjoaa molemminpuolista hyötyä. Se ei ainoastaan luo mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja globaalien ongelmien ratkaisujen yhteiskehittämiselle, vaan kannustaa myös oppimaan erilaisista lähestymistavoista ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä monenlaisissa kehitystavoitteissa, jotka kuuluvat ’innovaatioekosysteemi’ sateenvarjokäsitteen alle. Aihepiiriin kuuluvat elinikäisen oppimisen, osaamisen ja akateemiset järjestelmät, STI-politiikka, teknologian siirron ja tutkimuksen kaupallistamisen prosessi ja mekanismit, Pk-yritys-, startup- ja yrittäjyyssääntely ja palvelut, rahoitusympäristö sekä institutionaalinen kehitys. Parhaat tulokset saavutetaan tukemalla osallistavien käytäntöjen ja osallistavien menetelmien perustamista hallintojärjestelmiin. Sijoittamalla Afrikan innovaatiokykyyn kaikki osapuolet edistävät sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpää, omavaraisempaa ja verkottuneempaa maailmaa.

Vaikka liiallista sääntelyä voidaan pitää uhkana, samanaikaisesti Euroopassa rakennetut yritykset ovat maailmanluokan yksityisyyden ja sosiaalisen kestävyyden osalta. Tämä näkyy vahvuuksina datan hallinnassa ja käytössä, eettisissä toimintatavoissa ’ethical by design’. Eurooppalaisten ratkaisujen vahvuuksia ovat vahvat kuluttajien, käyttäjien ja työntekijöiden oikeudet, jota voidaan käyttää kilpailuetuna sen lisäksi, että ne ovat, varsinkin tässä maailmanajassa, tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja itsessään.

AEDIB 2.0: Afrikan ja Euroopan verkottaminen digitaalisen ja vihreän innovaation mahdollistamiseksi

Africa-Europe Digital Innovation Bridge (AEDIB 2.0) on näiden kehitysten risteyskohdassa. Tämä kunnianhimoinen hanke, johon HAUS Kehittämiskeskus osallistuu, Suomen Ulkoministeriön rahoituksella, yhtenä eurooppalaisista toteuttavista kumppaneista, on osa Global Gateway -hankkeita. Sen tavoitteena on edistää innovaatiota tukemalla regulaation kehittämistä, sääntelykehysten ja instrumenttien toimeenpanoa, hallinnon kapasiteetin vahvistamista, sekä tukea yrittäjyyttä tukeville organisaatioille (ESO), ekosysteemitoimijoille ja rahoittajille. Prioriteetteihin kuuluu startupien tukeminen, digitaalisen palvelutalouden edistäminen, erityisesti tukemalla ratkaisujen markkinoille pääsyä ja kasvua rahoittamalla yhteiskonsortioiden perustamista liittyy digitalisaatioon, tekoälyyn ja vihreään siirtymään sekä kestävän kehityksen ratkaisuihin keskittyen. Tutustu Joint Innovation Facilityn kasvurahoitukseen täällä.

AEDIB 2.0 projektissa tunnistetaan myös räätälöityjen lähestymistapojen merkistys: tukitoimet mukautetaan kunkin osallistujamaan erityistarpeisiin. Hanke on yhteistyöhanke Euroopan unionin ja Afrikan kumppanimaiden välillä, ja rahoitusta tarjoavat sekä EU että osallistuvat EU-maat, mukaan lukien Suomi, itserahoituksen kautta.

AEDIB 2.0 on yhteiseurooppalainen malli modernien, tulevaisuuteen kurkottavien, yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemien rakentamiseen – joissa afrikkalainen kekseliäisyys ja eurooppalainen kumppanuus yhdistyvät haasteiden ratkaisemiseksi, kasvun avaamiseksi ja kestävän vaurauden perustan luomiseksi molemmilla mantereilla. Vuoteen 2028 mennessä AEDIB on taloudellisesti tukenut yli 170 rajat ylittävää kumppanuutta ja yli 70 digitaalista pientä ja kasvavaa yritystä innovaatioidensa laajentamiseksi, 14 Saharan eteläpuolista Afrikan maata on saanut tukea päätöksentekijöiden, yrittäjyyden tukiorganisaatioiden ja rahoittajien kapasiteetin kehittämisen kautta, tukeakseen talouden monipuolistamista, kasvua, työpaikkojen luomista ja yrittäjyysmahdollisuuksia.

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitus, joka liittyy työhömme innovaatiopolitiikan ja AEDIB:n parissa, toivotamme sinut tervetulleeksi seuraamaan työtämme kanaviemme kautta saadaksesi päivityksiä käytännön työstä tai tutustuaksesi kumppanuusmahdollisuuksiin kanssamme.

Aloita ekosysteemin tutkiminen jo nyt, Smart Africa Network on Incubators and Accelerators (SANIA) -verkoston kautta: https://sania.smartafrica.org/!

Ilja Riekki
Innovaatiopolitiikan asiantuntija
Africa-Europe Digital Innovation Bridge 2.0 (AEDIB 2.0) -projekti
HAUS Kehittämiskeskus

Seuraa AEDIB – projektin työtä:

https://www.linkedin.com/company/hausfi/

https://haus.fi/en/aedib/

EU:n Digital4Development Hub:

https://www.linkedin.com/company/d4dhub/

https://d4dhub.eu/initiatives/africa-europe-digital-innovation-bridge

Smart Africa Network on Incubators and Accelerators (SANIA):

https://sania.smartafrica.org/

Lähteet:

https://www.undp.org/sites/g/files/zskgke326/files/2025-06/informal_economy-global_report.pdf