Joko sinua on coachattu? Coachauksella saat merkitystä ja vaikuttavuutta työelämään
Jumi/Oivallus/Oletko jumissa? Oletko ajatuslukossa?
Coachaus on noussut yhdeksi tärkeimmistä keinoista kehittää työntekijöiden ja organisaatioiden suorituskykyä. Se ei ole enää pelkästään johtajien ja huippuammattilaisten etuoikeus, vaan hyödyttää kaikkia työyhteisön jäseniä. Mutta mitä on coachaus, miksi se on niin vaikuttavaa ja miten se voi muuttaa työelämää?
Coachaus on aina tavoitteellista, toimintaan kannustavaa ja ihmistä itseään oivalluttavaa keskustelua, jossa coach tukee yksilöä tai ryhmää löytämään itse omat vahvuutensa, kehitysalueensa ja ratkaisunsa tunnistamiinsa haasteisiin. Coachauksen perusperiaatteena on, että ihminen itse on aina oman työnsä ja tilanteensa paras asiantuntija ja että valmentava keskustelu auttaa häntä oivaltamaan ja kehittymään omassa henkilökohtaisessa tilanteessaan. Coachaava keskustelu parhaimmillaan auttaa laajentamaan ihmisen omaa ajattelua, syventämään omaa ymmärrystä ja löytämään uusia ratkaisuvaihtoehtoja käsillä olevaan haasteeseen.
Coachauksen kautta voidaan harjoitella tietoista näkökulmittamisen taitoa, ja kehittää näin ajattelua metataitona.
Mitä coachaus ei ole?
Coachaus ei ole työnohjausta, mentorointia tai valmennusta. Coachaus on oma työskentelytapansa ja coachit oma ammatinharjoittajaryhmänsä. Suurin ja merkittävin ero coachauksen ja muiden edellä mainittujen roolien välillä on lyhyesti se, ettei coach koskaan tarjoile coachattavalleen omia ajatuksiaan, ratkaisuja eikä hän ”neuvo”, vaan sen sijaan ratkaisukeskeisesti avoimin kysymyksin kyselee ja kannustaa yksilön/ryhmän omaa ajattelua kohti ratkaisuvaihtoehtoja ja toimintasuunnitelmaa. Hieman yksinkertaistaen voisi sanoa, että valmentaja, työnohjaaja ja mentori voivat sen sijaan hieman vapaammin ikään kuin ”siirtää eteenpäin” tietoa, kokemuksiaan ja osaamistaan asiakkaalleen. Coachauksessa voidaan myös käsitellä hetkessä nousevia aiheita laajemmin, vapaammin ja mahdollisesti henkilökohtaisemmin kuin esim. työnohjauksessa, jossa keskiössä on sen hetkinen työssä suoriutuminen ja siihen liittyvät asiat.
Voidaankin siis lyhyesti todeta, että coachauksessa ei siirry tietoa yhdeltä toiselle, eikä siinä valmenneta ihmistä mihinkään tiettyyn ennalta määrättyyn lopputulokseen tai tavoitteeseen. Coachauksessa ytimessä on coachattavan ikioma ajatteluprosessi ja hänen omat tavoitteensa, josta seuraa konkreettista toimintaa.
Miksi coachaus, eli millaisia hyötyjä coachauksella voi olla yksilölle ja organisaatiolle?
Coachauksella on monia konkreettisia hyötyjä niin yksilö- kuin organisaatiotasolla:
- Itseohjautuvuuden ja motivaation kasvu
Coachauksen avulla ihmiset voivat oppivat asettamaan itse tavoitteita ja löytämään omat tapansa saavuttaa ne. Tämä on omiaan lisäämään jokaisen sitoutumista ja motivaatiota omaa työtään kohtaan. - Parempi ongelmanratkaisukyky
Kun ihminen oppii tarkastelemaan haasteitaan eri näkökulmista, hän kehittää samalla kykyään tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmiaan tehokkaammin ja moninäkökulmaisemmin. (Näkökulmittaminen ajattelun metataitona) - Vahvempi (työ)hyvinvointi, jaksaminen ja resilienssi
Coachaus auttaa tehokkaasti tunnistamaan esim. stressitekijöitä ja kehittämään keinoja niiden hallintaan. Parhaimmillaan se voi tukea ihmisen henkistä jaksamista ja työssä viihtymistä auttamalla häntä mm. selkeyttämään tavoitteitaan ja löytämään tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Coachauksessa tunnistetaan myös voimavaroja, vahvuuksia ja onnistumisia. Coachauksen avulla voi myös oppia hallitsemaan ajankäyttöä paremmin ja välttämään loppuun palamista. Eli lyhyesti, coachaus voi tukea matkalla kohti parempaa itsetuntemusta ja lisätä sitä kautta kyvykkyyttä johtaa paremmin itseään ja omaa arkeaan, sekä työssä että sen ulkopuolella. Minä-pystyvyyden kokemus vahvistuu, joka tuottaa pohjaa yksilön resilienssille, eli ”kesto- ja muutoskyvylle”. - Johtajuuden ja tiimityön kehittyminen
Valmentava johtaminen on yhä tärkeämpi osa modernia työelämää. Coachaavan johtamisotteen avulla esimiehet voivat oppivat tukemaan työntekijöitään, kuuntelemaan paremmin ja rakentamaan luottamusta työyhteisössä. (Alla tästä lisää.) - Organisaation muutoskyvykkyyden parantaminen
Muutokset ovat väistämättömiä työelämässä. Coachaus voi auttaa ihmisiä sopeutumaan muutoksiin ja kehittämään kykyään toimia joustavasti muuttuvissa tilanteissa.
Miten sitten coachaus ja valmentava johtamisote suhteutuvat toisiinsa?
Molemmissa keskeisessä roolissa on aktiivinen kuuntelu. Sekä coach että valmentava johtaja kuuntelee keskittyneesti ja antaa tilaa coachattavan omien ajatusten jäsentämiselle ilman kiirettä tai ennakkoluuloja. Molemmat tulevat kohtaamistilanteeseen ns. ”pää tyhjänä” eivätkä tarjoile omia ajatuksiaan ja vastauksiaan toisen haasteisiin.
Kysymysten voima, eli oikein asetetut avoimet kysymykset ohjaavat molemmissa tilanteissa ihmistä oivaltamaan ja löytämään ratkaisuja itse, sen sijaan että annetaan suoria vastauksia. Eli M-alkuisten avointen kysymysten voima! (Mitä, milloin, miten, mitä sitten/muuta, jne.)
Sekä coachaus että valmentava johtamisote pyrkii tavoitteellisuuteen, eli keskustelun keskiössä ovat selkeät, konkreettiset ja mitattavat tavoitteet, joiden saavuttamiseen ihminen itse sitoutuu. Mitä ajattelet asiasta nyt ja mitä aiot tehdä seuraavaksi?, kiinnostaa aina coachia ja valmentavaa johtajaa.
Molemmissa on tärkeää positiivinen ja kannustava asenne. Coach tai esihenkilö tukee ja rohkaisee ihmistä keskittymään omiin vahvuuksiinsa ja mahdollisuuksiinsa kehittää itseään. Olen kiinnostunut sinusta!
Ja lopuksi, molemmissa rooleissa tavoitellaan työntekijän itseohjautuvuuden tukemista ja lisääntymistä. Coachauksen ja valmentavan työotteen tavoitteena on auttaa työntekijää ottamaan vastuu omasta kehittymisestään ja päätöksistään. Jokainen tietää itse parhaan ratkaisun! Mutta merkittävin ero näiden kahden roolin välillä on tietenkin se, että esihenkilö ja/tai johtaja on johtamis- ja vastuusuhteessa työntekijäänsä, coachilla tällaista vastuuta tai velvollisuutta ei luonnollisesti ole.
Summa summarum…
Coachauksen vaikutukset työelämässä ovat kiistattomat. Se ei ainoastaan paranna yksilön suorituskykyä ja hyvinvointia, vaan myös edistää organisaatioiden menestystä. Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi, heidän motivaationsa ja sitoutumisensa kasvavat, mikä näkyy lopulta myös organisaation tuloksessa. Coachauksen tuomat oivallukset ja uudet näkökulmat voivat olla avain kestävään kasvuun ja työyhteisön menestykseen.
Miten tuumasta toimeen, eli miten voit viedä toiveesi coachauksesta käytäntöön?
Coachauksen hyödyntäminen työelämässä voi tapahtua monella eri tavalla:
- Henkilökohtainen coachaus: yksilölliset valmennustapaamiset esimerkiksi johtajille tai asiantuntijoille.
- Ryhmä- ja tiimicoachaus: tiimien ja työyhteisöjen valmentaminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Valmentava johtaminen: johtamiskulttuurin muutos kohti coachaavaa otetta, jossa esimiehet tukevat ja sparraavat työntekijöitään aktiivisesti.
Onko organisaatiosi jo ottanut coachauksen osaksi kehitystyötään? Nyt on hyvä aika aloittaa!
Ole rohkeasti minuun yhteydessä ja jutellaan lisää siitä, miten pääset alkuun joko itse tai ryhmäsi kanssa!
Jaana Kalliomäki-Adan
