Mitkä ovat johtoryhmätyön yleisimmät haasteet valtionhallinnossa?

Johtoryhmätyön yleisimmät haasteet valtionhallinnossa liittyvät strategisen fokuksen puuttumiseen, siiloutumiseen ja päätöksenteon hitauteen. Kokoukset täyttyvät helposti operatiivisista raporteista, kun taas yhteinen strateginen pohdinta jää vähälle. Tähän yhdistyvät usein epäselvät roolit ja heikko keskinäinen luottamus.

Julkishallinnossa johtoryhmät toimivat monimutkaisessa toimintaympäristössä, jossa poliittinen ohjaus, budjettirajoitteet ja lainsäädännöllinen kehys asettavat reunaehtoja päätöksenteolle. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa johtoryhmä reagoi ulkoisiin paineisiin sen sijaan, että se ennakoisi ja ohjaisi organisaation suuntaa aktiivisesti.

Toinen merkittävä haaste on osaoptimointi: johtoryhmän jäsenet saattavat ajaa ensisijaisesti oman vastuualueensa etuja koko organisaation edun sijaan. Tämä on erityisen yleistä silloin, kun johtoryhmän yhteistä tavoitetta ei ole kirkastettu riittävän selkeästi tai kun palkitseminen ja arviointi perustuvat vain oman yksikön suoritukseen.

Miten johtoryhmän roolit ja vastuut tulisi määritellä?

Johtoryhmän roolit ja vastuut tulisi määritellä kirjallisesti ja yhteisesti siten, että jokainen jäsen tietää sekä oman vastuualueensa että kollektiivisen vastuun koko organisaation johtamisesta. Pelkkä organisaatiokaavio ei riitä, vaan tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä johtoryhmältä kokonaisuutena odotetaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että johtoryhmälle on määriteltävä selkeä tehtävä: onko se ensisijaisesti strateginen ohjauselin, operatiivinen koordinaatiofoorumi vai molempia? Vastaus vaikuttaa suoraan siihen, mitä asioita kokouksissa käsitellään ja miten päätökset tehdään.

Yksilöllisten roolien osalta on tärkeää erottaa toisistaan johtoryhmäjäsenen vastuu omasta toimialastaan ja hänen vastuunsa johtoryhmän jäsenenä. Jälkimmäinen edellyttää kykyä tarkastella asioita koko organisaation näkökulmasta ja tukea yhteisiä päätöksiä myös silloin, kun ne eivät palvele omaa yksikköä lyhyellä tähtäimellä.

Miten johtoryhmäkokouksia voidaan tehdä tehokkaammiksi?

Johtoryhmäkokouksia voidaan tehdä tehokkaammiksi vähentämällä raportointia, lisäämällä aitoa dialogia ja varmistamalla, että kokouksissa käsitellään vain asioita, jotka todella vaativat koko johtoryhmän huomion. Tehokas kokous alkaa selkeästä agendasta, jossa on eritelty päätettävät asiat, käsiteltävät kysymykset ja tiedoksi annettavat asiat.

Yksi konkreettinen keino on siirtää taustatietoa ja rutiiniraportointi kirjalliseen muotoon ennen kokousta. Näin kokouksessa vapautuu aikaa strategisille keskusteluille ja vaikeiden kysymysten yhteiselle ratkaisemiselle. Kokouksen vetäjän rooli on keskeinen: hyvä puheenjohtaja ohjaa keskustelua aktiivisesti, pitää ajankäytön kurissa ja varmistaa, että kaikki äänet tulevat kuulluiksi.

Myös kokouksen jälkeinen toiminta ratkaisee paljon. Päätösten kirjaaminen, vastuuttaminen ja seuranta ovat edellytyksiä sille, että kokouksissa tehdyt päätökset todella toteutuvat. Ilman seurantarakennetta samat asiat palaavat kokoukseen uudelleen, mikä syö sekä aikaa että luottamusta johtoryhmän toimintakykyyn.

Mitä osaamista johtoryhmän jäseniltä edellytetään julkishallinnossa?

Julkishallinnon johtoryhmän jäseniltä edellytetään strategista ajattelukykyä, muutosjohtamisen taitoja, viestintäosaamista sekä kykyä toimia monimutkaisessa poliittisessa ja hallinnollisessa ympäristössä. Substanssiosaamisen lisäksi korostuvat yhä enemmän digitaaliset valmiudet ja kyky hyödyntää tietoa päätöksenteossa.

Valtionhallinnossa erityisen tärkeää on taito toimia poliittisen ohjauksen ja virkamiesvastuun rajapinnassa. Johtoryhmän jäsenen on kyettävä säilyttämään ammatillinen riippumattomuus ja pitkäjänteinen suunta myös silloin, kun ulkoiset paineet tai poliittiset muutokset haastavat organisaation kurssia.

Tulevaisuuden johtoryhmäosaaminen painottuu entistä enemmän systeemiseen ajatteluun ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön. Yksittäisen viraston haasteet kytkeytyvät usein laajempiin yhteiskunnallisiin muutosvoimiin, ja niiden ratkaiseminen vaatii kykyä tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Miten johtoryhmätyön kehittämistä tuetaan koulutuksella?

Johtoryhmätyön kehittämistä tuetaan koulutuksella parhaiten silloin, kun oppiminen on käytännönläheistä, vertaisoppimiseen perustuvaa ja suoraan yhteydessä johtajan omaan arkeen. Lyhyet kertaluontoiset koulutukset eivät yksin riitä, vaan tarvitaan pidempiä kehittämisohjelmia, joissa on aikaa syventää ajattelua ja rakentaa luottamuksellisia verkostoja.

Me HAUSissa tarjoamme valtionhallinnon ylimmälle johdolle Valtio VISIO -kehittämisohjelman, joka on suunniteltu vastaamaan juuri näihin tarpeisiin. Ohjelma käynnistyy syyskuussa 2026 ja koostuu kuudesta lähivalmennuspäivästä, joissa pureudutaan johtoryhmätyön kannalta keskeisiin teemoihin: strategiseen johtamisviestintään, muutosjohtamiseen, tekoälymuutoksen johtamiseen, palveluiden uudistamiseen sekä tiedolla johdettuun päätöksentekoon.

Ohjelman yksi jaksoista on omistettu nimenomaan johtoryhmätyön uudistamiselle. Siinä tarkastellaan, miten johtoryhmä voi siirtää fokustaan raportoinnista ennakointiin, miten rakennetaan ilmapiiri, jossa vaikeat asiat nostetaan rohkeasti esiin, ja miten ehkäistään osaoptimointia yhteisen päätöksenteon vahvistamiseksi.

Valmennuksen asiantuntijat ovat kokeneita valtionhallinnon, tutkimuksen ja käytännön johtamisen ammattilaisia, kuten tulevaisuustutkija Ilkka Halava, tekoälyasiantuntija Antti Merilehto ja johtamisen konsultti Janne Marniemi. Vertaissparraus ja johtajaverkostojen vahvistaminen ovat ohjelman ytimessä, sillä parhaat oivallukset syntyvät usein kollegoiden kesken.

Valtio VISIO on tarkoitettu ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten ylimmälle johdolle. Ilmoittautuminen on auki 30.6.2026 klo 16.00 asti, ja ohjelman hinta on 10 000 € + alv. Jos haluat kehittää johtoryhmätyötä organisaatiossasi ja vahvistaa strategista johtamisosaamistasi, tämä ohjelma on sinulle.

Ilmoittaudu Valtio VISIO -kehittämisohjelmaan ja vie johtoryhmätyö uudelle tasolle. Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä yhteydenottolomakkeemme kautta.