Tiedolla johtaminen tarkoittaa päätöksentekoa, jossa valinnat perustuvat systemaattisesti kerättyyn ja analysoituun tietoon intuition tai pelkän kokemuksen sijaan. Julkisessa hallinnossa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että johtajat hyödyntävät tilastoja, seurantatietoa ja arviointeja toiminnan ohjaamisessa ja resurssien kohdentamisessa. Tutustu Valtio JOKO 74 -johtamiskoulutukseen ja kehitä tiedolla johtamisen osaamistasi. Alla käymme läpi tiedolla johtamisen keskeisimmät kysymykset julkishallinnon näkökulmasta.

Miten tiedolla johtaminen eroaa perinteisestä johtamisesta?

Tiedolla johtaminen eroaa perinteisestä johtamisesta siinä, että päätökset pohjautuvat dokumentoituun, analysoituun tietoon eikä pelkästään johtajan henkilökohtaiseen arvioon tai vakiintuneisiin käytäntöihin. Perinteisessä johtamisessa kokemus ja hierarkkinen auktoriteetti ohjaavat valintoja, kun taas dataan perustuvassa johtamisessa tieto haastaa oletuksia ja pakottaa arvioimaan toiminnan tuloksia konkreettisesti.

Käytännön erona on myös se, miten organisaatio oppii. Perinteinen johtaminen nojaa usein yksittäisten henkilöiden hiljaiseen tietoon, joka ei välttämättä siirry eteenpäin. Tiedolla johtamisessa tieto on jaettua, tallennettua ja toistettavaa. Tämä tekee organisaation toiminnasta läpinäkyvämpää ja helpommin kehitettävää.

Julkisessa hallinnossa ero on erityisen merkittävä, koska päätöksillä on suoria vaikutuksia kansalaisten palveluihin ja yhteisiin resursseihin. Tietoon perustuva päätöksenteko julkishallinnossa vahvistaa myös demokratian perusperiaatteita: kun päätökset perustellaan avoimella tiedolla, kansalaisilla ja sidosryhmillä on paremmat edellytykset arvioida hallinnon toimintaa.

Mitä tietolähteitä julkishallinnon johtaja voi hyödyntää?

Julkishallinnon johtaja voi hyödyntää useita eri tietolähteitä: virallisia tilastoja, asiakaspalautetta, henkilöstökyselyjä, talous- ja suorituskykymittareita sekä kansallisia rekistereitä. Keskeistä on, että tietolähteet ovat luotettavia, ajantasaisia ja riittävän kattavia, jotta niistä voi tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.

Suomessa julkishallinnon käytössä on laaja joukko yhteisiä tietovarantoja. Tilastokeskuksen aineistot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterit sekä eri ministeriöiden tuottamat seurantaraportit tarjoavat pohjan strategiselle päätöksenteolle. Lisäksi monet virastot keräävät omaa operatiivista dataa prosessien sujuvuudesta ja palvelujen käytöstä.

Tärkeää on myös laadullinen tieto. Asiakaskokemukset, henkilöstön näkemykset ja sidosryhmäpalautteet täydentävät numeerista dataa ja auttavat ymmärtämään, miksi jokin asia toimii tai ei toimi. Parhaat julkishallinnon johtajat yhdistelevät eri tietolähteitä ja osaavat tunnistaa, milloin tieto on riittävän vahvaa toiminnan muuttamiseen.

Miksi tiedolla johtaminen on haastavaa julkisella sektorilla?

Tiedolla johtaminen on julkisella sektorilla haastavaa erityisesti siksi, että tietoa on paljon, mutta se on hajallaan eri järjestelmissä, sen hyödyntämiseen tarvitaan erityisosaamista ja organisaatiorakenteet hidastavat tiedon liikkumista päätöksentekoon. Lisäksi julkishallinnossa toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja poliittiset tavoitteet, jotka eivät aina seuraa datan osoittamaa suuntaa.

Yksi konkreettinen haaste on tietojärjestelmien yhteensopimattomuus. Eri virastot keräävät tietoa omiin järjestelmiinsä, eivätkä nämä järjestelmät useinkaan keskustele keskenään. Tämä tekee kokonaiskuvan muodostamisesta työlästä ja vie johtajan aikaa varsinaiselta analyysityöltä.

Toinen haaste liittyy organisaatiokulttuuriin. Jos organisaatiossa on totuttu toimimaan vakiintuneiden käytäntöjen mukaan, uuden tiedon tuominen päätöksentekoon voi kohdata muutosvastarintaa. Tiedolla johtaminen edellyttää myös psykologista turvallisuutta: johtajan on voitava myöntää, että aiempi päätös ei tuottanut toivottua tulosta, ja muuttaa suuntaa tiedon perusteella.

Millaista osaamista tiedolla johtaminen edellyttää?

Tiedolla johtaminen edellyttää johtajalta kykyä lukea ja tulkita dataa, ymmärtää tiedon laatu ja rajoitteet sekä kytkeä analyysit strategiseen päätöksentekoon. Pelkkä tekninen datatietämys ei riitä, vaan tarvitaan myös kriittistä ajattelua, viestintätaitoja ja rohkeutta toimia tiedon pohjalta.

Keskeisiä osaamisalueita ovat:

• Analyyttinen ajattelu: kyky tunnistaa oleelliset mittarit ja erottaa satunnaisvaihtelu todellisesta muutoksesta
• Tiedon visualisointi ja viestintä: taito esittää dataan perustuva johtopäätös selkeästi eri yleisöille
• Digitaalinen lukutaito: ymmärrys siitä, miten tietojärjestelmät toimivat ja mitä rajoitteita niihin liittyy
• Strateginen yhdistäminen: kyky kytkeä operatiivinen tieto organisaation tavoitteisiin
• Eettinen harkinta: taito arvioida, miten tietoa käytetään vastuullisesti ja tietosuoja huomioiden

Tiedolla johtaminen julkishallinnossa vaatii myös kykyä johtaa asiantuntijoita, jotka tuottavat ja analysoivat tietoa. Johtajan ei tarvitse olla datantieteilijä, mutta hänen on osattava esittää oikeat kysymykset ja arvioida saamiaan vastauksia kriittisesti.

Miten tiedolla johtamisen osaamista voi kehittää?

Tiedolla johtamisen osaamista voi kehittää parhaiten yhdistämällä teoreettista koulutusta käytännön harjoitteluun omassa työssä. Konkreettisia kehittämiskohteita ovat analyyttisten taitojen vahvistaminen, tutustuminen julkishallinnon tietovarantoihin sekä vertaisoppiminen muiden johtajien kanssa.

Yksi tehokkaimmista tavoista kehittyä on osallistua johtamiskoulutukseen, jossa tiedolla johtaminen kytketään osaksi laajempaa johtamisosaamista. Meillä HAUSissa järjestämme Valtio JOKO -johtamiskoulutuksen, joka on suunnattu erityisesti valtionhallinnon keskijohdolle ja kokeneille esihenkilöille. Koulutuksen viidennessä jaksossa käsitellään suoraan ennakointia ja tiedolla johtamista osana julkisen hallinnon strategiauudistusta, ja kokonaisuus tarjoaa käytännönläheisiä välineitä organisaation toiminnan ohjaamiseen.

Koulutuksen lisäksi osaamista kehittää säännöllinen harjoittelu: ota tavaksi käydä läpi oman yksikkösi keskeiset mittarit ennen jokaista johtoryhmäkokousta ja kysy itseltäsi, mitä tieto kertoo ja mitä sen perusteella pitäisi tehdä toisin. Vertaisoppiminen kollegoiden kanssa on myös erittäin arvokasta, sillä muiden virastojen kokemukset tarjoavat uusia näkökulmia oman organisaation kehittämiseen.

Haluatko kehittää tiedolla johtamisen taitojasi käytännönläheisessä ympäristössä? Valtio JOKO 74 -johtamiskoulutus alkaa 19.8.2026 Helsingissä ja tarjoaa kuuden jakson kokonaisuuden, jossa pääset kehittämään johtamisosaamistasi yhdessä valtionhallinnon kollegoiden kanssa. Ilmoittautuminen on auki 16.8.2026 klo 11.00 asti. Tutustu koulutukseen ja ilmoittaudu ajoissa, sillä koulutuksessa on rajoitetusti paikkoja. Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja.