Monimuotoinen osaamisajattelu yhteiskehittämisen jaettuna perustana

Tieto ei ole ymmärryksen väärti – se tarvitsee kokemusta kasvaakseen sellaiseksi!

Kehittäminen ei ole koskaan itseisarvo, vaan sekä prosessin että lopputuloksen tarkoituksenmukaisuus ratkaisevat. Merkityksellistä on myös, kuka kehittää ja kenelle. Käyttäjäkokemusten ymmärtäminen on kasvattanut arvoaan ja siten myös eri sidosryhmien yhteiskehittämisen muodot. Kutsumalla mukaan kehittämiseen palvelujen käyttäjät, toteuttajat ja tarjoajat sekä muut avaintoimijat, tavoitellaan mm. parempaa käytettävyyttä sekä laatua ja vaikuttavuutta, oli kyse sitten palvelusta, prosessista, tuotteesta tai toimintatavoista.

Vähintäänkin aikomuksen tasolla siis moninäkökulmaisuus ja erilaisten osaajien tietotaidon yhdistäminen kehittämistoiminnassa nähdään tärkeänä toimivan ja käyttöarvoisen lopputuloksen mahdollistamiseksi. Näin ollen myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen, mutta myös muiden tuotteiden ja palvelujen, kehittämisessä kokemusasiantuntijuus on kasvattanut arvoaan. Vaan mikä voisi olla se seuraava askel tässä kehityskulussa?

Kokemusosaaminen osaamisajattelun monimuotoistuttajana

Oli kyse sitten työelämästä taikka ihan vain elämästä, jokainen hyödyntää toiminnassaan kokemusten kautta kertynyttä tietotaitoa, osaamista ja ymmärrystä. Jokaisella on siten potentiaalista kokemusosaamista jostain ja usein vieläpä aika monestakin asiasta, ilmiöstä ja roolista, vaikka siinä hetkessä toimisi jonkin tietyn alueen asiantuntijana, ammattilaisena, palvelunkäyttäjänä tai vaikka yhteiskehittämisen fasilitoijana. Esim. päiväkodin kehittämistoimintaan työntekijänä osallistuva kasvatusalan ammattilainen voi olla itse myös vanhempi ja muistaa omat päiväkotikokemuksensa lapsena. Eli sen sijaan, että ajateltaisiin vaikkapa, että kokemusasiantuntija on asiakkaan näkökulman asiantuntija ja ammattilainen ammattialansa työkentän asiantuntija (erilaiset roolit keskiössä), kokemusosaamisen osaamisajattelu kääntää asetelma siten, että kummallakin on omasta kokemustaustastaan kumpuavaa kokemusosaamista (yhdistävä osaamisajattelu keskiössä).

Kokemusosaamisen monimuotoisen osaamisajattelun näkökulmasta merkitystä ei siis niinkään ole sillä kuka, vaan mitä – millaista kokemukseen perustuvaa osaamispääomaa ja näkökulmaa kukin omaa ja kuinka se olisi paremmin tunnistettavissa, tunnustettavissa ja tarkoituksenmukaisesti sovellettavissa. Kokemusosaaminen ei myöskään rajaudu vain johonkin tiettyyn teemaan. Pyrkimyksenä ei myöskään ole, että osapuolten kokemukset olisivat kovin samanlaisia, vaan kyse on nimenomaan monimuotoisuudesta, sovellettavuudesta sekä samaistumisesta – ajatuksesta, että koska minun kokemusosaamiseni on arvokasta, niin on myös muiden, olipa kyseessä sitten asiakas, ammattilainen, kouluttaja taikka esihenkilö.

Rooleja ja statuksia sekä niihin liittyviä arvovaltaeroja ei kuitenkaan ole ihan helppoa ohittaa, olivat ne sitten läsnä avoimesti tai piilevinä. Asiantuntijuutta arvostava osaamisajattelu voi myös tuottaa oletuksen, ettei omaa asiantuntija-aluettaan pidä ylittää, vaan tulee toimia sen rajoissa. Vaikka rooleilla onkin merkityksensä esim. vastuiden jakautumisessa, kehittämistoiminnan kannalta olisi kuitenkin keskeistä, että liian kapeat ajattelutavat suhteessa osaamiseen ja asiantuntijarooleihin eivät pääsisi ahtauttamaan ihmisten mahdollisuutta dialogiseen yhteistoimintaan ja aitoon osallisuuteen – kokonaisina ihmisinä ja osaajina.

Kokemus koskettaa kaikkia – jaettu perusta yhteistoiminnalle

Yhteiskehittämisen onnistumisen kannalta on keskeistä, miten kukin arvottaa toisia osaajina ja nähdäänkö erilaiset näkökulmat ja tietämisen tavat yhtäläisesti tärkeinä. Monimuotoisuuden arvostaminen vahvistuu, kun erottelemisen sijaan keskitymme siihen, mikä on se jaettu maaperä ja yhdistävän synteesin osiaan suuremman kokonaisuuden voima. Eli vety- ja happiatomien tarkastelusta siirrytään tutkimaan veden ominaisuuksia.
Yhteiskehittämiseen kokemusosaaminen voisi siten tarjota sovellettavaksi näkökulman, joka parhaimmillaan demokratisoi tietämisen ja osaamisen kulttuuria luomalla yhdyssiltoja erilaisten tietämisen tapoja välille sekä avartamalla osaamisajattelua tehden näkyväksi ja yhtäläisesti arvostetuksi erilaisten ihmisten monimuotoiset kokemustaustat ja osaamisprofiilit kokonaisvaltaisesti. Ennen kaikkea kokemusosaamisessa on kyse aitoa osallisuutta ja yhteistoimintaa edistävästä kyvystä ja halusta tunnistaa itsessä ja toisissa kokemukseen perustuvan tietotaidon ja osaamisen arvo ja merkityksellisyys.

Jos innostuit aiheesta ja haluat lähteä yhdessä ihmettelemään ja tutkimaan kokemuksia siitä, mitä osaamisen monimuotoisuus ja kokemusosaaminen voisivat tarkoittaa yhteiskehittämisessä, tarjoaa HAUS uuden webinaarisarjan aiheeseen liittyen. Webinaareissa pohdimme, millaiset asiat haastavat ja mahdollistavat aidosti moninäkökulmaista kehittämistoimintaa sekä millä tavoin kokemusosaamisen monimuotoinen osaamisnäkökulma olisi sovellettavissa yhteiskehittämisen fasilitointiin erilaissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä.

Tutustu ja ilmoittaudu Osaamisen monimuotoisuus yhteiskehittämisen fasilitoinnissa -koulutukseen

Artikkelin kirjoittaja

Janette Ahvenainen, Kokemus-Klinikka ry