Kokenut esihenkilö voi uudistaa johtamistyyliään hakemalla aktiivisesti palautetta, kyseenalaistamalla vakiintuneita toimintatapojaan ja kokeilemalla uusia lähestymistapoja arjen johtamistilanteissa. Uudistuminen ei edellytä koko johtajuuden rakentamista uudelleen, vaan pieniä, tietoisia muutoksia, jotka kertyvät ajan myötä merkittäväksi kehitykseksi. Seuraavissa kysymyksissä käymme läpi, miksi johtamistyyli jumiutuu, miten sen tunnistaa ja mitä käytännössä voi tehdä toisin.
Miksi johtamistyyli voi jumiutua vuosien myötä?
Johtamistyyli jumiutuu, koska kokemus luo rutiineja, jotka toimivat riittävän hyvin eikä niiden kyseenalaistamiseen synny luontevaa painetta. Kokenut esihenkilö on usein rakentanut toimintatapansa vuosien varrella tilanteissa, jotka ovat opettaneet, mikä toimii. Juuri tämä vahvuus voi muuttua esteeksi, kun toimintaympäristö muuttuu mutta omat mallit pysyvät samoina.
Taustalla on myös psykologinen ilmiö: mitä pidempään jokin tapa on tuottanut tuloksia, sitä vaikeampaa on nähdä sen rajoituksia. Organisaatioissa tämä näkyy usein niin, että kokenut esihenkilö saa vähemmän korjaavaa palautetta kuin nuorempi kollega, koska ympärillä olevat olettavat hänen tietävän jo kaiken. Palaute harvenee, sokeat pisteet kasvavat ja johtamistyyli kivettyy huomaamatta.
Julkishallinnossa tähän liittyy vielä oma erityispiirteensä: rakenteet ja prosessit ovat usein hitaasti muuttuvia, mikä voi vahvistaa tunnetta, että vanhat tavat riittävät. Silti johtamisen vaatimukset, kuten henkilöstön odotukset, digitalisaatio ja muutosjohtamisen tarpeet, kehittyvät jatkuvasti.
Mistä tietää, että oma johtamistyyli kaipaa päivitystä?
Merkkejä siitä, että esihenkilön johtamistyyli kaipaa päivitystä, ovat esimerkiksi tiimin heikentynyt sitoutuminen, toistuvat samat ongelmat, vaikeus saada aitoa palautetta alaisilta tai tunne, että vuorovaikutustilanteet eivät suju kuten ennen. Jos johtaminen alkaa tuntua enemmän suorittamiselta kuin merkitykselliseltä vaikuttamiselta, se on vahva signaali.
Konkreettisia varoitusmerkkejä kannattaa tunnistaa:
- Tiimi ei tuo ongelmia esille ennen kuin ne ovat jo isoja
- Kehityskeskustelut tuntuvat kaavamaisilta eikä niissä synny aitoa dialogia
- Muutostilanteissa vastustus on toistuvaa eikä syitä ymmärretä
- Esihenkilö huomaa turvautuvansa aina samoihin ratkaisumalleihin
- Innostus johtamistyöhön on laskenut ilman selkeää syytä
Nämä signaalit eivät tarkoita, että johtaja on epäonnistunut. Ne tarkoittavat, että kehittymisen paikka on tullut, ja sen tunnistaminen on jo itsessään merkki ammattitaidosta.
Miten kokenut esihenkilö voi hankkia rehellistä palautetta omasta johtamisestaan?
Rehellisen palautteen hankkiminen edellyttää, että esihenkilö luo tilanteita, joissa palautteen antaminen on turvallista ja konkreettisesti mahdollista. Spontaani palaute ylöspäin organisaatiossa on harvinaista, joten se on rakennettava systemaattisesti.
Rakenna palautteelle turvallinen rakenne
Anonyymit kyselyt, säännölliset kahdenväliset keskustelut ilman arviointiasetelmaa ja avoin kysymys, kuten ”Mitä voisin tehdä toisin tässä tilanteessa?”, madaltavat kynnystä rehellisyyteen. Tärkeintä on, että esihenkilö reagoi saatuun palautteeseen näkyvästi, muuten viesti on, että palautteella ei ole merkitystä.
Hyödynnä vertaisia ja ulkopuolisia näkökulmia
Kollegoilta ja vertaisilta saatu palaute on usein rehellisempää kuin alaisilta saatu, koska valtasuhdetta ei ole. Myös ulkopuolinen sparraaja, mentori tai koulutusohjelma, jossa työskennellään muiden esihenkilöiden kanssa, tarjoaa peilin, jota organisaation sisältä on vaikea saada.
Mitä konkreettisia keinoja on uudistaa johtamistapoja arjessa?
Johtamistyylin uudistaminen arjessa tarkoittaa pieniä, toistuvia kokeiluja, ei suuria mullistuksia. Kokenut esihenkilö voi valita yhden konkreettisen muutoksen kerrallaan, kokeilla sitä tietoisesti muutaman viikon ajan ja arvioida sen vaikutusta ennen kuin siirtyy seuraavaan.
Käytännön keinoja johtamistavan päivittämiseen:
- Kuuntele ennen kuin ratkaiset. Kokeile tilanteita, joissa pidät tauon ennen kuin tarjoat vastausta tai ratkaisua.
- Delegoi päätöksiä alaspäin. Anna tiimille enemmän valtaa päättää omaan työhönsä liittyvistä asioista.
- Nimeä yksi johtamistapa, jonka haluat muuttaa. Epämääräinen halu kehittyä ei muutu toiminnaksi ilman konkreettista fokusta.
- Pyydä palautetta välittömästi tiettyjen tilanteiden jälkeen. Esimerkiksi kokouksen päätteeksi: ”Miten tämä meni teidän mielestänne?”
- Reflektoi säännöllisesti. Lyhytkin viikoittainen kirjallinen pohdinta omasta johtamisesta auttaa tunnistamaan toistuvat kaavat.
Julkishallinnon esihenkilötyössä arjen uudistaminen on erityisen arvokasta, koska organisaatiomuutokset ovat hitaita, mutta johtajan oma käyttäytyminen muuttuu heti, kun hän päättää toimia toisin.
Mikä rooli koulutuksella on kokeneen esihenkilön kehittymisessä?
Koulutus tarjoaa kokeneelle esihenkilölle jotain, mitä arki ei yksin pysty antamaan: rakenteen oman johtajuuden tarkastelulle, uusia käsitteitä omien kokemusten jäsentämiseen ja ennen kaikkea vertaisia, joiden kanssa käydä aitoa ammatillista keskustelua. Koulutus ei ole vain tiedon siirtämistä, vaan parhaimmillaan se on foorumi, jossa kokenut johtaja tunnistaa itsensä uudella tavalla.
Erityisen hyödyllistä on koulutus, joka on suunniteltu nimenomaan kokeneille esihenkilöille eikä yleisesti kaikille johtajille. Valtio JOKO -johtamiskoulutus on suunniteltu juuri valtionhallinnon keskijohdon ja kokeneiden esihenkilöiden tarpeisiin. Se kehittää strategista ajattelua ja tarjoaa konkreettisia työkaluja vaativiin johtamis- ja vuorovaikutustilanteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Jo yli 1 500 johtajaa ja esihenkilöä on kehittänyt itseään ja verkostojaan tässä suositussa koulutuksessa.
Vertaisoppiminen on kokeneen esihenkilön kehittymisessä erityisen voimakasta. Kun saman tason ammattilaiset jakavat kokemuksiaan ilman hierarkiaa, syntyy oivalluksia, joita ei löydy kirjoista eikä yksilövalmennuksesta. Koulutus toimii myös lupana pysähtyä, jota arjen kiireet eivät helposti anna.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Kenelle prosessikehittämisen koulutus sopii?
- Miten esihenkilö rakentaa resilienssiä muuttuvassa työelämässä?
- Miten julkisen sektorin johtaminen muuttuu tulevina vuosina?
- Miten rakennetaan strategista luottamusta organisaatiossa?
- Miten ennaltaehkäistä tietoturvaloukkauksia arjen virkamiestyössä?
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.