Eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa mallintamassa

Innovaatiopolitiikan kehittäminen, ekosysteemien vahvistaminen ja rahoituksen saatavuuden parantaminen on keskeistä, jotta Afrikan maiden talouskasvu on kestävää ja maat kykenevät ottamaan jatkossa vastuun omasta kehityksestään. Näitä tavoitteita tukee Euroopan Unionin komission sekä viiden eurooppalaisen maan rahoittama Africa-Europe Digital Innovation Bridge 2.0 -hanke (AEDIB 2.0) Saharan eteläpuolisissa maissa, jota HAUS on toteuttamassa vuoden 2028 loppuun saakka.

”Innovaatiopolitiikan tukeminen ja kehittäminen tekevät sosiaalisesti kestävän kasvun mahdolliseksi Afrikan maissa. Hankkeessa mukana olevat maat hyötyvät, kun Afrikan maat kykenevät ottamaan enenevässä määrin vastuuta omasta kehityksestään”, toteaa AEDIB 2.0 -hankkeessa HAUSin innovaatioasiantuntijana Kigalissa, Ruandassa, toimiva Ilja Riekki.

Afrikassa digitaaliset pienet ja keskisuuret yritykset kamppailevat rajallisen rahoituksen, rajallisten sijoittajayhteyksien, osaamisen, teknologian, markkinoiden epätasaisuuden sekä kehittyvien poliittisten ympäristöjen kanssa. AEDIB 2.0 -hanke yhdistää afrikkalaisia ja eurooppalaisia kumppaneita sekä ekosysteemejä digitaalisen yrittäjyyden ja vihreän siirtymän laajentamiseksi mantereella.

Hankkeen keskeiset toiminta-alueet ovat yhteistyö innovaatioita edistävän politiikan toteuttamisessa, innovaatioekosysteemien vahvistaminen sekä rahoitusympäristön kehittäminen.

”Käytännön toimina hanke voi tukea esimerkiksi yrityspalvelujen sisällyttämistä kansallisiin digitaalisiin asiointipalveluihin, vahvistaa teknologiansiirtoprosesseja ja mahdollistaa tutkimuksesta enemmän liiketoimintaa, vahvistaa olemassa olevia yrityshautomo- ja yrityskiihdyttämö-ohjelmia sekä rahoitusohjelmia, tukea laatukriteeristöjen ja -mittaristojen luomista sekä laatukoulutuksia tai auttaa luomaan Afrikan maiden sisäisiä sekä Afrikan ja Euroopan maiden välisiä yhteiskonsortioita”, kertoo Ilja Riekki.

Kohti pitkäjänteistä kehittämistä

Innovaatiopolitiikkaa on tehty Afrikassa jo pitkään ja myös suomalaisrahoitteisesti. Afrikan Unionilla on myös olemassa oma viitekehys innovaatio- ja teollisuuspolitiikalle sekä esimerkiksi tekoälytavoitteet niin koko mantereen kuin maanosienkin osalta.

Ilja Riekin mukaan kehittämistyötä Afrikan ja Euroopan maiden välillä on leimannut lyhytjännitteisyys ja projektinomaisuus. Tämä on johtunut pääasiassa kehitysapurahoituksen rajoitteista.

”Projektinomaisuus ja lyhytjänteisyys on haaste, joka johtuu avunantajamaiden poliittisesta ohjauksesta ja osin niiden kolonialistisista perinteistä, joiden ohjaamina kehittäminen on hyödyttänyt enemmän rahoittajamaita. Lisäksi tietyt historialliset, ulkoa-asetetut alue- ja kulttuurirajat haastavat yhteistyön tekemistä. Kokemukseni mukaan, näen kuitenkin, että EU:n kautta tavoitteet ja toimintatavat ovat neutraalimpia kuin monilla muilla kehitysaputoimijoilla”, sanoo Riekki.

Yksi keskeisistä tavoitteista projektitavoitteiden lisäksi tähtää toiminnan kestävyyden turvaamiseen: kun hanke päättyy, Afrikassa on toiminnassa organisaatioita, joilla on edellytykset  jatkaa hankkeessa aloitettua työtä. Hankkeen kautta avautuu myös liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille ja eurooppalaisille toimijoille Afrikassa.

”Pääsy hankeen kautta identifioimaan haasteita sekä luomaan yhteiskonsortioita niiden ratkaisemiseksi yhdessä luotavien toimintamallien pohjalta on suoranaisesti win-win-win-tilanne”, Ilja Riekki toteaa.

Potentiaalia Afrikassa Riekin mukaan on, sillä väestö on nuorta, maat kasvavat ja kehittyvät nopeasti ja iso kulutuskykyinen keskiluokka ajaa maiden sekä maanosien sisämarkkinoiden nopeaa kasvua ja digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia.

”Tähän markkinaan suomalaiset ratkaisut ja eurooppalaiset standardit ovat enemmän kuin tervetulleita. Mahdollisuuksia investoida on paljon kovaan infraan, järjestelmiin, yhteyksiin, teknologiapuistoihin, tutkimuslaitoksiin sekä koulutusinfraan. Samalla kansalliset ja alueelliset instituutiot jatkavat vahvistumistaan”, sanoo Ilja Riekki.

Africa-Europe Digital Innovation Bridge 2.0 -hanke

HAUS toteuttaa hanketta yhdessä Ranskan kansainvälisen teknisen yhteistyön viraston Expertisen, Belgian kehitysyhteistyöviraston Enabelin, Saksalaisen kansainvälisen yhteistyön organisaatio GIZ:in, Alankomaiden yritysviraston ja Smart African kanssa 14 Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa.

Hankkeen rahoitus, 47 miljoonaa euroa tulee EU komissiolta, Alankomaiden ulkoministeriöltä, Ranskan Eurooppa- ja ulkoministeriöltä, Suomen ulkoministeriöltä, Saksan talousyhteistyö- ja kehitysministeriöltä sekä Viron kansainvälisen kehityksen keskukselta.

HAUS toteuttaa hankkeen toimia elokuun 2025 ja elokuun 2028 välisenä aikana nelihenkisen tiimin voimin.

Lue lisää https://haus.fi/en/aedib/