Sovittelemalla sopua kuormituksen vähentämiseksi

Organisaatioissa on jo pitkään yritetty ottaa niskalenkkiä yhteistyön haasteista. Ja niitähän riittää: diversiteetti, moniäänisyys, loukkaantumiset ja ristiriidat. Edellä mainitut sanat ovat valitettavasti jämähtäneet kuvaamaan puheissamme suomalaista työelämää ja sen kuormittavuutta.

Erityiskierteensä työpaikan ihmissuhdevyyhteihin tuo maailmantilanteen synnyttämä ahdistus tai etä- ja hybridityöskentelyn mukaan tuomat sivuvaikutukset. Etätyö on itsestään selvästi tuonut työelämään lisäarvoa mm. jouston kautta, mutta myös kuormitusta monille työntekijäryhmille, erityisesti esihenkilöille.

Sovittelukeskusteluissa kuormittuneisuus on viime aikoina ollut vahvasti esillä nimenomaan henkilökohtaisesta elämästä juontavana seikkana. Ympäröivälle yhteisölle kollegan privaatista elämäntilanteesta nousevat tekijät ovat kipeä ja hankala asia, koska avointa jakamista ja avautumista ei voi vaatia, mutta seuraukset koetaan silti yhteisessä arjessa.

Jos arki ei suju ja se aiheuttaa ihmisten välille kahnauksia, kannattaa tilannetta lähestyä myös työpaikalla rohkeasti. Sillä selvää on, että konfliktit aiheuttavat kuormitusta ja kuormitus aiheuttaa konflikteja, juontaa se sitten miltä elämänalueelta hyvänsä. Sovittelukeskusteluissa yksityiselämän kuormitus nousee usein esille jopa eripuran juurisyynä, selittäen yli-, ali- ja väärintulkintoja sekä viestinnän ontumista.

Sovittelukeskustelut tarjoavat mahdollisuuden konfliktin juurisyiden yhteiseen tarkasteluun. Tälle kuitenkin on ehdottomana edellytyksenä, että osallistujat kokevat sovitteluprosessin myötä psykologista turvallisuutta ja motivoituvat kohtaamaan perimmäisiä työtä hankaloittavia tekijöitä. Tämä tapahtuu henkilön itsensä määrittelemän rajaamisen kautta, ilman, että koko yksityiselämäänsä tarvitsee kenkään kaikille avata.

Tämä vaatii sovittelijalta vankkaa menetelmäosaamista, huojumatonta ammatti-etiikkaa, arkailematonta kuulemaansa tarttumista sekä psykologisesti turvallista ja vuorovaikutuksellista otetta. Sovittelijan konkreettisia työkaluja tunnetaan onneksi tänä päivänä hyvin ja niitä on kaikkien mahdollista oppia. HAUSin Sopua sovittelulla koulutuksessa niitä onkin runsaasti tarjolla niin teorian kuin käytännön harjoittelun kautta.

Jos olet kiinnostunut diversiteetin ja moniäänisyyden johtamisesta tavalla, jolla ristiriidat voidaan kääntää voimavaraksi, ilmoittauduthan syksyn Työyhteisösovittelu-koulutukseemme tästä linkistä! Lisätietoa saat Tiina Pitkäaholta: tiina.pitkaaho@haus.fi, puh. 040 513 0454.

Teksti: Pia Lappalainen ja Saara Remes

Koulutuksen valmentajat:

Saara Remes, valmentaja ja työyhteisösovittelija. Saara on käyttäytymistieteilijä (KM) ja psykoterapeutti (ValVira). Hän on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut ratkaisu- ja voimavarakeskeinen valmentaja ja työyhteisösovittelija. Saara on yksi työyhteisösovittelun uranuurtajista Suomessa, ja sovitellut lukuisissa eri organisaatioissa mm. johtoryhmien, esimiesten sekä asiantuntijoiden konfliktitilanteita.

Pia Lappalainen on tekniikan tohtori ja englanninopettaja ja toimii Aalto-yliopistossa lehtorina ja senior advisorina. Hän on myös Maanpuolustuskorkean dosentti, opetusalueenaan työyhteisön konfliktinhallinta. LUT-yliopistossa hänen dosentuurinsa liittyy esimiesviestintään ja suorituksen johtamiseen. Pia on julkaissut tutkimuksia konflikteista, sovun johtamisesta, esimiesten tunneälystä, työn imusta ja esimiesviestinnästä.

Sari Ellmén on diplomaattiuralla oleva juristi, työyhteisösovittelija ja työnohjaaja monikulttuurisessa organisaatiossa. Hänellä on pitkä kokemus työsuojelupäällikön ja pääluottamusmiehen tehtävistä.

Valmennuksissamme toteutuu emotionaalinen ja rationaalinen ohjaaminen todellisten tarinoiden, esimerkkien sekä monipuolisten osallistujia aktivoivien ja oppimista tukevien työtapojen avulla.

Kaikki kolme valmentajaa– Sari Ellmén, Pia Lappalainen ja Saara Remes – ovat Suomen huippua työyhteisösovittelun saralla.