Suomi vauhdittaa YK:n tasa-arvotavoitteita Indonesiassa

Suomi haluaa edistää niitä tasa-arvotavoitteita, joissa kansainvälinen kehitys on ollut hidasta, kuten naisten taloudellisten oikeuksien toteutumista ja sukupuolittuneiden digikuilujen sulkemista. Suomalaisen teknologiayhtiön Valmetin tasa-arvokäytännöt toimivat hyvänä esimerkkinä Indonesiassa.   

YK:n kestävän kehityksen raportin mukaan sukupuolten tasa-arvo maailmalla ei ole edennyt aikataulun mukaisesti. Esimerkiksi Indonesia on edistynyt kohtalaisesti perhesuunnittelussa ja naisten osallistumisessa korkeakoulutukseen, mutta sillä on merkittäviä tasa-arvohaasteita selätettävänään.

Suomi onkin mukana kansainvälisessä Generation Equality -kampanjassa, jonka tavoitteena on edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa erityisesti kehittyvissä maissa. Kampanjaa koordinoi YK:n tasa-arvojärjestö UN Women.

”Suomella on johtorooli globaalissa työssä sukupuolittuneiden digitaalisten kuilujen sulkemiseksi ja investointien lisäämiseksi tasa-arvoa edistäviin teknologioihin ja innovaatioihin”, investointi- ja kehitysasiantuntija Minh Lam kertoo.

Lam työskentelee ulkoministeriön Developing Markets Platformin (DevPlat) kolmivuotisessa projektissa Indonesiassa. DevPlat-ohjelma edistää kestävän kehityksen kumppanuuksia ja rahoitusmahdollisuuksia suomalaisten ja paikallisten toimijoiden kesken.

“DevPlat tarjoaa lisärahoitusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisiin innovaatioihin kehittyvissä maissa, esimerkiksi tasa-arvoa edistävien ratkaisujen ja bisnesmallien yhteiskehittämiseen.”

Huippuosaajia houkuttavat pohjoismaiset yrityskäytännöt

Valmet on maailman johtava sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologia-, -automaatio- ja palvelutoimittaja, ja malliesimerkki pohjoismaisista, tasa-arvoisista yrityskäytännöistä Indonesiassa. Henkilöstöpäällikkö Retno Ayu nostaa esille indonesialaisten naisten työelämässä kohtaamat kulttuuriset ja sosiaaliset esteet. Retno Ayun mukaan perinteiset sukupuoliroolit rajaavat naiset usein perheen piiriin, mikä rajoittaa heidän työaikaansa ja haittaa uralla etenemistä.

”Työn ja perheen yhteensovittaminen on selvä haaste naisille. Naiset ovat mukana työelämässä, mutta perheen sanelemien ehtojen rajoissa. Tämä eroaa jyrkästi miehistä, joilla on yleensä vapaus priorisoida uransa”, Retno Auy kuvailee.

Hänen mukaansa Indonesiassa on tyypillistä myös, että työtehtävät jakautuvat sukupuolen mukaan esimeriksi miesten työskennellessä tuotannon työnjohdossa ja naisten taloushallinnossa.

Maailman suurimpana muslimimaana, jonka 275-miljoonasta väestöstä yli 85 prosenttia on islaminuskoisia, uskonnolliset tulkinnat vaikuttavat merkittävästi naisten taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan. Huomionarvoista kuitenkin on, että Indonesia valitsi Suomen kanssa lähes samaan aikaan ensimmäisen naispresidenttinsä 2000-luvun alussa. Nykyään useat naiset toimivat ministeritehtävissä ja johtavat suuryrityksiä.

Retno Aylla on takanaan yli kolmikymmenvuotinen työura kansainvälisten suuryritysten HR-tehtävissä. Hänen johdollaan Jakartassa maatoimistoa ja Cikarangissa 140 työntekijän palvelukeskusta pitävä Valmet on sitoutunut edistämään tasa-arvoista ja turvallista työympäristöä, ja pyrkii lisäämään naisten osuutta työvoimassaan.

”Käytäntömme on räätälöity poistamaan esteitä naishakijoiden tieltä. Tarjoamme esimerkiksi vuorotyöntekijöille kuljetuksen, joka takaa turvallisen työmatkan töihin ja takaisin, mikä on erityisen tärkeää naisille”, hän toteaa.

Retno Ayu toimii myös pohjoismaisen kauppakamarin, NordCham Indonesian naisjaoston varapuheenjohtajana. Tehtävässään hän haluaa edistää huippuosaajien houkuttelemista ja erityisesti naisten rekrytoimista pohjoismaisiin yrityksiin.

”Jaamme tietoa uramahdollisuuksista pohjoismaisissa yrityksissä esimerkiksi yliopisto-opiskelijoille. Toimimme mentoreina ja toteutamme erilaisia koulutusohjelmia.”