Selvitystyö: Ihmiskeskeisten toimintamallien tarkastelu
Toteutimme HAUS kehittämiskeskuksella VM:n toimeksiannosta selvityksen siitä, miten ihmiskeskeistä ja elämäntapahtumiin perustuvaa hallinnon kehittämistä tulisi johtaa ja -hallita. Tässä tiivistelmä työn taustasta ja tavoitteista sekä liitteenä 68 sivuinen loppuraporttimme.
Suomi on laatinut digitaalisen kompassin, joka määrittää hallinnon digitaalisen kehittämisen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Digikompassi perustuu Euroopan unionin digitaalinen vuosikymmen 2030 –ohjelman toimeenpanoon. Yhtenä strategian tavoitteena on, että merkittävä osa julkisista palveluista on muutettu ihmiskeskeiseksi vuoteen 2030 mennessä ja tällöin 40 merkittävintä ja vaikuttavinta elämäntapahtumakokonaisuutta on tunnistettu, digitalisoitu ja mahdollisuuksien mukaan automatisoitu.
Ihmiskeskeisen ja elämäntapahtumiin perustuvan toiminnan edistämiseksi ei kuitenkaan ole olemassa hallinta- ja johtamismallia. Toiminnan kehittäjillä ei ole vakiintunutta käsitystä siitä, miten ihmiskeskeisempään toimintaan tulisi siirtyä, miten toimintaa tulisi kehittää ja miten toimintaa tulisi sen eri vaiheissa johtaa. Tämä työ vastaa ongelmaan: miten ihmiskeskeistä kehittämistä ja toimintaa voidaan johtaa ja -hallita?
Työssä tarkastellaan erilaisia hallintamalleja ja niiden soveltuvuutta sekä toiminnan kehittämisvaiheeseen että jo vakiintuneeseen toimintaan. Työ antaa konkreettisia ohjeita ihmiskeskeisen ja elämäntapahtumiin perustuvan toiminnan edistämiseen.
Tässä työssä olemme koonneet aihepiirin varsin runsaan jo aiemmin tehdyn työn keskeiset tulokset yhteen, olemme haastatelleet käytännön kehittämistyötä tehneitä kehittäjiä ja testanneet sekä ajatuksiamme aiheen asiantuntijoiden kanssa.
Raportti on tehty ihmiskeskeisyyttä käytännössä kehittäville virkamiehille, teemaa edistäville julkisen sektorin johtajille, aiheen parissa työskenteleville yrityksille ja muille aihepiiristä kiinnostuneille.
Tutustu raporttiin täältä:
Selvitystiimi
Tero Vuorinen
