Oppiminen on osaamisen kasvumoottori

Hallitusohjelmassa on lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta osana poliittisen kulttuurin ja päätöksenteon uudistusta. Sanatarkasti hallitusohjelmassa sanotaan näin: “Jatkuvan muutoksen keskellä emme kuvittele tietävämme etukäteen, mikä toimii ja mikä ei. Sen sijaan etsimme tietoa ja kokeilemme, jotta osaamme toimia tavoilla, joista suomalaiset hyötyvät”.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Virastojen toiminta keskittyy entistä enemmän asiakkaisiin, palveluihin ja tietotyöhön. Tällöin tärkein raaka-aine on tieto, osaaminen ja niiden soveltaminen käytäntöön. Oikean tiedon ja osaamisen saavuttamisen tärkein prosessi on puolestaan oppiminen. Tätä valtionhallinnossa olevaa valtavaa osaamismassaa voidaan kutsua osaamispääomaksi. Osaamispääoma on Harvardin professori John Kenneth Galbraith jo vuonna 1969 lanseerama, mielestäni osuvakin termi. Osaamispääomaan kuuluvat ihmiset ja heidän osaamisensa. Osaamisen edellytyksenä ovat Galbraithin mukaan sitoutuminen, motivaatio ja innostus.

Osaavat ihmiset keskiöön

Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon ja raha on tiukassa tulevaisuudessa (elvytyksestä huolimatta). Silti väitän, että niukkeneva resurssi on nimenomaan osaavat ihmiset eikä raha. Tiedämme että meiltä eläköityy ihmisiä piakkoin ja käymme kovaa kilpailua jo nyt yritysmaailman kanssa osaavista ihmisistä. Työ jota me teemme valtiolla perustuu vahvasti ihmisiin ja heidän erikoisosaamisiinsa.

Toivonkin nyt kun tulosohjausneuvotteluita käydään virastoissa että koulutusta, osaamista ja osaamisen kehittämisen johtamista ajateltaisiin aidosti osana tulevaisuutta. Liian usein ajatellaan koulutuksen hintaa ja liian harvoin osaamattomuuden hintaa. Tiedän että osaamisen merkitys tiedostetaan monessa johtoryhmässä, mutta siihen osaamiseen ja koulutukseen investoitava aika ja raha pienenee vuodesta toiseen. Miksi?

Osaamisen edellytykset

Oppimisen ja osaamisen tukemisessa johtajien ja lähiesihenkilöjen rooli korostuu. Lisäksi koen että meidän johtajien tehtävänä on rakentaa rakenteita jotka tukevat oppimista koko organisaatiossa. Tätä tehdessä on hyvä ymmärtää että oppiminen ja osaaminen lähtee myös yksilötason tarpeista. Oppivan organisaation kivijalka koostuu aina oppivista ja osaavista ihmisistä. Panostamalla aidosti osaamiseen pystymme tuottamaan parempia palveluita ja toimeenpanokykymme paranee.

Samaan aikaan osaaminen  on myös jokaisen työntekijän vastuulla, joten on syytä ottaa aikaa ajattelulle ja uuden oppimiselle myös tulevaisuudessa. Yksilön näkökulmasta hyvä osaaminen on myös kiitorata kohti merkityksellisempää työtä.

”Valtion osaamispääomasta on pidettävä huolta jotta varmistamme osaavan hallinnon jatkossakin. Oppiminen on osaamisen kasvumoottori”

Kaikessa koulutukseen, osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä meihin. Me olemme täällä pelkästään sitä varten.