Henkilöstön koulutustarve kasvaa valtionhallinnossa jatkossakin

Valtionhallinnossa henkilöstön koulutustarve kasvaa lähitulevaisuudessa. Taustalla on työelämän yleiset trendit, jotka vaikuttavat niin valtiolla kuin muillakin aloilla. Osaaminen vanhenee työelämässä nyt nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.

”Osaamiseen liittyvä uudistumisen tarve yksilötasolla todennäköisemmin kiihtyy jatkossa. Uskon, että se ratkaistaan työn kautta tapahtuvalla oppimisella”, sanoo HAUS kehittämiskeskuksen hallituksen puheenjohtaja, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.

Toinen trendi on henkilöstön ikärakenteen merkittävä muutos ison joukon siirtyessä eläkkeelle. Heidän tilalleen tulee paljon uutta henkilöstöä, jonka täytyy oppia valtion tavoille.

”Julkisen hallinnon toimintaan liittyy erittäin paljon lainalaisuuksia, jotka pitää ministeriöissä ja virastoissa työskentelevien osata ja ymmärtää. Työssä tapahtuva kouluttautuminen on hyvä keino nopeuttaa tätä osaamisen ja ymmärryksen kehittymistä”, Timo Laitinen toteaa.

Koulutus omissa käsissä

Valtionhallinnon henkilöstön osaamisen ja ymmärryksen kehittämisessä on HAUSin toiminnan ydin jatkossakin. Timo Laitisen mukaan on hyvä muistaa, että valtion oma koulutus- ja kehittämisyhtiö tuottaa koulutuspalveluja erityisesti valtion tarpeisiin.

”Toivon, että asiakkaat ymmärtäisivät pysähtyä miettimään, mikä on juuri heidän osaltaan keskeistä julkiseen hallintoon liittyvää strategista osaamista. Tämän jälkeen on helppo vaatia, pyytää ja tilata juuri sellaisia palveluja HAUSilta”, sanoo Timo Laitinen.

Hänen mielestään valtiolle strategisesti tärkeässä kehittämisessä osaamisen jakamisen tulee olla valtion omissa käsissä, eikä sitä voi hoitaa ostopalveluna. Tämä tarkoittaa myös sitä, että HAUSilla pitää olla jatkossakin syväosaajia kouluttajina sekä koulutussisältöjen tekijöinä.

Etätyö ja -koulutus on pysyvästi arkea

Tämän vuosikymmenen alku oli HAUSille toiminnallinen menestys. Kun Suomi sulkeutui ja siirtyi etätyöhön, kaikki suunnitellut koulutustapahtumat saatiin toteutettua verkkokoulutuksina. Sama kehitys on jatkunut siitä eteenpäin. Paluuta entiseen ei ole, vaan varsinkin pidemmät koulutukset tulevat muuttumaan lähiopetusta, etäjaksoja, eOppivaa ja muista alustoja hyödyntäviksi hybrideiksi.

”Tässä HAUSilla on iso työ pysyä jatkossakin teknologioiden ja pedagogisten menetelmien perässä. Nyt on tapahtunut jotain sellaista, josta ei myöskään ole juurikaan tutkimustietoa.”, sanoo Timo Laitinen.

Koronan jälkeinen työelämä asettaa haasteita myös johtamiselle valtiolla. Johtamisen paradigman muutos on Timo Laitisen mukaan väistämätöntä ja valtiollakin johdetaan jatkossa hybridityöntekoa.

”Vajaan vuoden kokemukset pitäisi pystyä nyt nopeasti keräämään ja jalostamaan parhaat ainekset sekä muuttaa ne edelleen koulutusohjelmiksi. Näin saadaan pysyvästi parannettua  esihenkilöiden ja johtajien kykyä toimia uudessa maailmassa. Sama koskee myös alaistaitoja.”

Kehittämishankkeiden projektitoimisto

HAUSin vahvaa kansainvälisten kehittämishankkeiden osaamista olisi myös mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän valtionhallinnon eri yksiköissä.

”Moni ministeriö ja virasto hallinnoi itse omia kehittämishankkeitaan eli tekee periaatteessa samaa työtä, mitä HAUS jo tekee. Voi hyvin kysyä, onko viraston tai miniteriön tehtävä oikeasti olla projektitoimijana kilpailemassa kansainvälisistä kehittämisyhteistyöhankkeista Euroopassa ja käyttää siihen omia resurssejaan”, kysyy Timo Laitinen.

Hän esittää ratkaisuksi yhden yhteyspisteen luomista Suomeen EU:n kehitystoimintaa hallinnoimaan. HAUS voisi hyvin toimia jatkossa tällaisena yhteisenä valtionhallinnon kehittämishankkeiden projektitoimistona.

”Turhaan jaamme resursseja moneen paikkaan. Yksi toimija tehostaisi toimintaa ja kirkastaisi Suomen tekemän kehittämisyhteistyön kuvaa entisestään myös julkisuudessa”, toteaa Timo Laitinen.