Kehitämme ihmiskeskeistä ja vihreää datataloutta Afrikassa

Data Governance in Africa -hanke tukee ihmiskeskeisen datatalouden ja tietoyhteiskunnan kehitystä Afrikassa vahvistamalla tietosuojaa ja datalainsäädäntöä, lisäämällä rajat ylittävää tietoliikennettä sekä edistämällä vihreitä ja turvallisia investointeja tietoinfrastruktuuriin.

”Tietoinfrastruktuurin parantamisessa keskeinen tehtävä on parantaa Afrikan maissa suunnitteilla olevien palvelinkeskusten rahoitusmahdollisuuksia, jotta niitä rahoittamaan saataisiin esimerkiksi eurooppalaisia institutionaalisia sijoittajia”, kertoo hankkeen Digital Investment Facility (DIF) manageri Teppo Kettula HAUSilta.

Jotta afrikkalaisten maiden palvelinkeskushankkeet olisivat houkuttelevia investointikohteita, tulee hankkeissa huomioida ESG-kriteerit eli ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Eurooppalaiset sijoittajat eivät myöskään enää rahoita muita kuin uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja muutenkin kestävät periaatteet täyttäviä hankkeita, muistuttaa Teppo Kettula.

”Tavoite on saada Afrikan maiden palvelinkeskushankkeet kestävän kehityksen ja EU:n normien tasolle, jotta ne saavat ulkopuolista rahoitusta.”

”Toteutettavissa hankkeissa tulee sähkön lähteenä käyttää vesivoimaa, aurinkoenergiaa tai tuulivoimaa. Lisäksi palvelinkeskusten tulee käyttää muun muassa keskusten jäähdytyksessä suljettua vesijärjestelmää, jollainen on käytössä esimerkiksi suomalaisissa keskuksissa.”

Afrikassa tietoinfrastruktuuri on niukkaa ja manner muodostaa alle prosentin maailman palvelinkeskusten kapasiteetista. Data Governance in Africa -hankkeessa palvelinkeskusten määrää on tarkoitus kasvattaa merkittävästi. Tällä hetkellä investointitarve on Teppo Kettulan mukaan yli kolme miljardia euroa ja summa kasvaa koko ajan. Palvelinkeskusten lisäksi mukana on runkoverkkoja, kuituverkko-hankkeita ja internetyhteyspisteitä.

”Meillä on yli viisi aktiivista palvelinkeskushanketta, joille esimerkiksi Suomesta A-Insinöörit laskee parhaillaan budjetteja ja tekee ehdotuksia konseptimuutoksiksi, jotta hankkeet saadaan kestävyyden kannalta hyväksyttäviksi. Tavoite on saada jatkossa Afrikan maiden palvelinkeskushankkeet kestävän kehityksen ja EU:n normien tasolle, jotta ne saavat ulkopuolista rahoitusta”, Teppo Kettula toteaa.

Kettulan mukaan talous on kasvanut Afrikassa tasaista 6 prosentin vuosivauhtia viimeiset 15–20 vuotta. Euroopassa ei tällaisiin kasvulukuihin päästä. Afrikassa isot datahankkeet toteutetaan tarpeen pohjalta tämänhetkisen kysynnän mukaan, eikä investointina etupainotteisesti, kuten Euroopassa.

”Esimerkiksi etälaskenta on paikallinen vientituote, jolle tarvitaan uusia palvelinkeskuksia ja ne otetaan heti käyttöön. Etälaskennasta saadaan puolestaan kovaa valuuttaa paikalliseen markkinaan.”

Data Governance in Africa -hankkeessa on Euroopan komission, Saksan ja Suomen lisäksi mukana myös Belgian, Ranskan ja Viron kehitysvirastot. Afrikan mantereelta mukana on noin 43 maata. Kolme ja puoli vuotta kestävän hankkeen rahoitus on noin 60 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 3 miljoonaa euroa. Hankkeen hallinnoinnista vastaa HAUS kehittämiskeskus Oy yhdessä saksalaisen GIZ:n kanssa. HAUSilta hankkeessa on mukana neljä asiantuntijaa. Lisäksi mukana on useita kotimaisia alan yrityksiä, kuten A-Insinöörit.