Valtion henkilöstön osaamisen johtaminen ja kehittäminen on tärkeämpää kuin koskaan

”Jotta jokainen voisi oppia” -kuvastaa HAUS kehittämiskeskuksen viime vuosien keskeisintä tavoitetta. HAUSin rooli valtion hallinnon osaamisen ja valtion henkilöstön kehittäjänä on ainutlaatuinen. On poikkeuksellista, että jokin koulutusorganisaatio pääsee tekemään yhteistyötä koko valtionhallinnon kanssa.

viime vuosien keskeisintä tavoitetta. HAUSin rooli valtion hallinnon osaamisen kehittäjänä on ainutlaatuinen. On poikkeuksellista, että jokin koulutusorganisaatio pääsee tekemään yhteistyötä koko valtionhallinnon kanssa.

”Se on kasvattanut meille osaamista, josta hyötyvät kaikki: koko valtion henkilöstö yhteisen, avoimen koulutustarjonnan kautta että virastot kehittämishankkeiden ja räätälöityjen valmennusten muodossa”, sanoo HAUS kehittämiskeskuksen asiakkuus- ja koulutuspäällikkö, kasvatustieteen tohtori Kati Kivistö.

Kattavavasta ja valmiista koulutustarjonnasta on helppo valita, mitkä koulutukset ovat omalle henkilöstölle tärkeitä ja tarpeellisia. Tällöin viraston omat resurssit voidaan kohdistaa juuri omaan substanssiin liittyvien koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen.

”Seuraamme tarkasti hallitusohjelman ja valtion eri strategioiden syntymistä, eri kehittämishankkeiden toteutumista sekä valtionhallinnon uusia avauksia ja toimintalinjauksia. Tavoitteena on löytää eri virastojen arkeen vaikuttavat, yhteiset osaamisen kehittämisen tarpeet ja saada ne läpileikkaavasti esille kaikille avointen koulutusten sisällöissä”, Kati Kivistö toteaa.

Hyvä esimerkki Kivistön mukaan ovat eOppivan verkkokoulutukset. Aiheista, joista katsotaan kaikkien yksiköiden valtionhallinnossa hyötyvän, pyritään tekemään verkkokoulutus yhteistyössä virastojen ja kunkin tematiikan huippuosaajien kanssa.

”Näitä eOppivan koulutuksia voidaan kompaktisti sisällyttää virastojen osaamisen kehittämisen suunnitelmiin, kuten yleisesti tänä päivänä jo tehdään”, sanoo Kati Kivistö.

HAUSin osaaminen koko valtion käytössä

HAUSin osaamista, kuten oppimismuotoilua pääsevät hyödyntämään kaikki valtion organisaatiot esimerkiksi osaamisen kehittämisen tueksi laaditun Pelikirjan sekä Canva-pohjien muodoissa.

Usein tilanne on se, että valmentajan roolin saava organisaation oma asiantuntija hallitsee kyllä substanssialansa, mutta ei välttämättä ole koulutuksen ammattilainen. Tällöin HAUSin yhteiseen käyttöön laaditut dokumentit auttavat eteenpäin laadukkaan koulutuksen elementtien hahmottamisessa.

”Sanon itse usein niin, että mikäli organisaatio on systeemiälykäs, se pitää henkilöstönsä osaamista yhtenä strategisesti merkittävimpänä asiana. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että organisaation osaamisen johtaminen ja kehittäminen on osa rakenteisiin sidottua toimintaa, sanoo Kati Kivistö.

Tässä työssä HAUS autaa mielellään. Kuten myös osaamisen kehittämisen strategioiden laatimisessa, kyvykkyyksien ja kompetenssien tunnistamisessa sekä uusien rakenteiden luomisessa.

”Asia mielletään toisinaan haasteelliseksi hahmottaa, mutta on hyvä muistaa, että osaamisen kehittäminen on myös erityisosaamista ja siinä autamme mielellämme jokaista valtion virastoa”, Kati Kivistö muistuttaa.

Viime aikoina ovat yleistyneet myös muotoilutyöpajan tapaiset tilaisuudet, jossa kutsutaan potentiaalisia kohderyhmiä ennakkotyöpajaan määrittämään, mikä on erityisesti tärkeää ja mitä ongelmia valmennusten kautta pitäisi taklata.

”Tällaisten työpajojen avulla on todella kiva suunnitella valmennusta. Ei tule arpomista, vaan edetään tietopohjaisesti kohderyhmän tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta”, sanoo Kati Kivistö.

Kysyntä valtion henkilöstön koulutukselle vain kasvaa

Koulutusalalla eletään juuri nyt historiallisen suuren murroksen aikaa.

”Näen, että murrokseen vastaaminen on osaamisen johtamisen kysymys, kuten sen hahmottamista, mitä uutta osaamista valtion työntekijöiltä edellytetään. Kulunut pandemia-aika on konkretisoinut asian selkeästi. Meidän tulisi kyetä kehittämään osaamista jatkuvasti sekä samanaikaisesti suunnata katsetta horisonttiin, uusia osaamisalueita ja –tarpeita hahmottaen.”

Kivistö muistuttaa, etteivät virastojen resurssit tästä kasva merkittävästi tulevaisuudessa, joten kehittämistyötä, koulutuksia ja valmennuksia on tehtävä jatkossakin mahdollisimman tehokkaasti niin lähi-, etä, hybridi- kuin virtuaalimuodoissa. Tämä edellyttää sitä, että hyödynnämme erilaisia osaamisen kehittämisen keinoja sekä arjen työssä oppimista systemaattisesti.

”Koulutuksen murros, jos mikä, edellyttää uusia osaamisen kehittämisen tapoja ja ketteriä opiskelumenetelmiä. Pitkien valmennusten ohessa jatkossa tarvitaan entistä enemmän sprinttimäisiä, tunnin tai parin, osaamisen kehittämisen hetkiä, joissa virastotasolla voidaan oppia nopeasti uutta tai tuupata uuden asian oppimista käyntiin”, Kati Kivistö toteaa.

Se on kuitenkin murroksessa varmaa, että HAUS on jatkossakin virastoja ja oppijaa varten. Keskeisenä tehtävänä on tukea valtion virastojen ja henkilöstön oppimista parhailla mahdollisilla keinoilla.

”HAUSilla on 50-vuotinen historia koulutusten ja kehittämistyön parissa. Osaamisen kehittämisen menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti ja tahtotilanamme on olla oppimisen mahdollistamisessa edelläkävijä”, Kati Kivistö kiteyttää.