Kehitysyhteistyön kasvava merkitys osana kokonaisvaltaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

HAUS kehittämiskeskus järjesti 28.6.2023 aurinkoisella Porin SuomiAreenalla paneelikeskustelun kehitysyhteistyön kasvavasta merkityksestä muuttuneessa maailmassa. Keskustelutilaisuudessa mukana olivat kolme varsin eri näkökulmista asiaa katselevaa kehitys-, ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa: HAUS kehittämiskeskuksen kehittämisliiketoiminnan johtaja Kirsi Aaltola, Ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön yksikönpäällikkö Ramses Malaty ja Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Katariina Mustasilta. Tapahtuman juonsi HAUSin oma asiantuntija Ida-Susanna Pöllänen.

Keskustelun pääaihe Suomen kehitysyhteistyö nyt ja tulevaisuudessa pohjautui osakseen kesäkuussa julkaistuun uuteen hallitusohjelmaan. Vahva ja välittävä Suomi – ohjelma korostaa ulkosuhteiden kokonaisvaltaista tarkastelua hallinnonalojen rajat ylittäen. Siinä kansainväliset kauppa-, kehitys ja teknologiapolitiikka on niputettu yhteen, sillä ne ovat osa Suomen strategista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Perinteisen kehitysyhteistyön osalta tärkeä maininta Suomen ja EU:n kannalta on Afrikan mantereen kehitys, jolla on suoria vaikutuksia myös Euroopan tulevaisuuteen. Turvallisuuden ja kauppasuhteiden kannalta nostona ohjelmassa on myös Keski-Aasia, jonne Suomi ja EU pyrkivät tiivistämään suhteitaan tulevaisuudessa.

Kehitysyhteistyön nykytilannetta määrittelee edellisten hallitusten tekemät toimet

Ramses Malatyn mukaan kehitysyhteistyön nykytilannetta määrittelee vahvasti Sipilän hallituksen vuonna 2015 tekemät leikkaukset kehitysyhteistyöhön, joiden myötä Suomen täytyi priorisoida rahoituksen painopisteitä ja keskittyä toimintoihin tietyillä sektoreilla. Malaty korosti puheenvuorossaan myös, että Marinin hallituskauden aikana alkaneen koronapandemian vaikutukset kehittyvissä maissa olivat dramaattiset, ja että Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät vahvasti myös kaikista haavoittuvaisemmassa asemassa olevien arjessa ja yhteiskunnissa.

Aaltola näkee, että uusien linjausten perusteella kehitysyhteistyö tulee suuntautumaan entistä vahvemmin mainittuihin alueisiin ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tullaan tehostamaan esimerkiksi Euroopan unionin yhteisstrategioiden, kuten Global Gatewayn avulla. Aaltolan mukaan tämä osoittaa, että Suomi pyrkii olemaan aktiivinen toimija kehitysyhteistyössä ja osallistumaan globaaleihin haasteisiin yhdessä muiden maiden kanssa.

Kehitysyhteistyön on oltava pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista, jotta se voi tuottaa kestäviä tuloksia.

Kuinka oleellinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kehitysyhteistyö on?

Ulkoministeriö on korostanut, että kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikan avulla Suomi toimii pitkäjänteisesti kehittyvien maiden aseman vahvistamiseksi, vaikuttaa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisuun ja tekee aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Tuoreessa ulkoministeriön mielipidemittauksessa kysyttiin suomalaisten käsitystä kehitysyhteistyöstä ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä. Yli puolet vastaajista totesi, että kehitysyhteistyö on erittäin tai melko hyvä tapa ehkäistä sotien ja konfliktien syntyä. Myös panelisteilta kysyttiin tilaisuudessa mielipidettä kyseiseen väittämään. Aaltolan ja Malatyn mukaan kehitysyhteistyö on täysin oleellinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta Mustasilta oli asiasta hieman kriittisemmin korostaen, että näin ei automaattisesti ole vaan yhteensovittamisen eteen täytyy tehdä työtä.

Kehitysyhteistyö näkyy ja vaikuttaa konkreettisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisissa linjauksissa. Kehitysyhteistyön avulla Suomi pyrkii luomaan vakaampaa ja kestävämpää maailmaa sekä edistämään kansainvälistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nato-jäsenyys voi vaikuttaa kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan painopisteisiin, mutta tulevaisuuden tarkkaa vaikutusta on vielä vaikea arvioida.

Kehitysyhteistyön vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä mahdollisten tulevien leikkausten vaikutukset

Kehitysyhteistyön vaikuttavuutta mitataan monin eri tavoin, esimerkiksi tulostietoihin perustuvien raporttien avulla. Viimeisimmässä tulosraportissa todetaan, että Suomi on onnistunut saavuttamaan merkittäviä tuloksia kehitysyhteistyössä pitkäjänteisen yhteistyön avulla, vaikka raportointikaudella on ollut haasteita kuten koronapandemia, konfliktit, autoritaarisuuden lisääntyminen ja ilmastonmuutos.

Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu merkittäviä leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin, mikä herättää kysymyksiä kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja kestävyyden turvaamisesta pitkällä aikajänteellä. On tärkeää pohtia, miten leikkaukset vaikuttavat kehitysyhteistyön tuloksiin ja vaikuttavuuteen.

Leikkaukset kehitysyhteistyövaroihin voivat vaikuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä globaalisti. Panelistit tunnistivat, että leikkaukset voivat vähentää Suomen mahdollisuuksia toimia aktiivisesti kehitysyhteistyön kentällä ja heikentää maailmanlaajuista yhteistyötä. Onkin tärkeää löytää keinoja turvata kehitysyhteistyön tuloksellisuus ja kestävyys leikkauksista huolimatta, jotta voimme edelleen vastata globaaleihin haasteisiin ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.

Kansainvälistä kehitysyhteistyötä tarvitaan jatkossakin. HAUS jatkaa omalta osaltaan kansainvälistä toimintaansa ja nykyisiin projekteihin voit tutustua täältä: Kansainvälinen toiminta – HAUS
Koko SuomiAreena-keskustelutilaisuuden voit katsoa MTV Katsomosta: SuomiAreena: Kehitysyhteistyön kasvava merkitys muuttuneessa maailmassa – katso MTV Katsomossa