Pönötysvapaapäivä 22.11.2019

Julkaistu

Miksi mitä, miten ja miksi on tärkempää kuin kuka?

 

Pönötysvapaapäivän ajatuksena on puheenvuorojen, dialogin ja fasilitoidun yhteissuunnittelun keinoin vastata kysymykseen ja samalla nostaa näkemykselliset ja laadukkaat sisällöt sekä ihmisten osaamiset statusten edelle. Tapahtumalla on kytkös sekä tulevaisuuden ennakointiin (tulevaisuuden osaamiset, tulevaisuuden toimintatavat) että yhteissuunnittelun periaatteisiin. Pönötysvapaapäivä on ensimmäinen tapahtuma SID-ryhmän ja HAUS:n sarjassa Rohkeita avauksia. Pönötysvapaapäivä järjestettiin  ensimmäisen kerran Co-design -yhteisössä joulukuussa 2017.

Mikä pönötys?

Pönötys on monella tapaa vahingollista, sen vaikutuksesta syntyy kuuntelemattomuutta ja näkemättömyyttä, jopa yhteisön lamaannus. Oma agenda ajaa yli kaiken muun. Puuttuu kohtaamistahtoa, oppiminen ei kiinnosta. Oma status ja oikeassa olemisen tarve ohittavat muiden sanottavan silloinkin, kun toisen näkökulma olisi kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeää ottaa huomioon. Pönötyksestä ei synny dialogia, kohtaamisia eikä luottamusta.

Pönötysvapauden tavoitteena on nähdä statusten ja hierarkioiden taakse, liittyä muihin, ajatella yhdessä ja hyödyntää erilaisuutta. Auktoriteeteista ja egoilusta vapaa tila ruokkii luovuutta ja merkityksellisyyden kokemusta. Se myös vahvistaa epävarmuuden ja keskeneräisyyden hyväksymistä. sekä rohkeutta hypätä muutokseen.

Pönötyskulttuuria vahvistavat fanit, lakeijat ja alamaiset. Ihmiset haluavat olla tekemisissä kuuluisuuksien, tähtien ja menestyjien kanssa. Tällä ei välttämättä ole tekemistä sisällön laadun kanssa, ja siksi on tärkeää erottaa toisistaan STATUS ja SISÄLLÖN LAATU. Korkea status ei takaa omaa, vahvaa näkemystä tai toiminnan laatua. Pönötystä näyttää vahvistavan medioiden tapa kutsua haastateltavaksi jatkuvasti sama joukko asiantuntijoita, joiden sanottava on jo tullut tutuksi. Medioissakin status menee valitettavasti turhan usein viisaan sisällön edelle.

Vastapainoksi yhteissuunnittelun periaatteiden mukaisesti olisi tärkeää nostaa esiin ihmisiä ja osaamisia, jotka jäävät pönöttävien statusten varjoon. Tarvitaan kaikkien osaamisten tunnistamista ja kehittämistä. Pönötysvapaus on tahtoa kutsua avoimesti mukaan oppivaan yhteisöön, ei sulkea ulos.

Pönötykseen liittyy pelko vallan, aseman ja statuksen menettämisestä, hyväksynnän hakeminen. Pönötys on kytköksissä elitismiin, etuilemisen kulttuuriin aseman tuoman statuksen kautta: ”Ettekö te tiedä kuka minä olen?”

Monilla ihmisillä näyttää olevan auktoriteetin tarve: että joku sanoisi yksinkertaisesti ja selkeästi, miten asiat ovat ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Tästä voi seurata kritiikitön usko pönöttäviin statuksiin. Samalla on muistettava, että elämme kiihtyvien muutosten ja lisääntyvän kompleksisuuden aikakautta, jossa olisi kyettävä ajattelemaan ja tekemään asioita itse- ja yhdessäohjautuvasti.

Sokea usko auktoriteetteihin on mennyttä maailmaa. Pönötysvapaus on kykyä ajatella itse, yhdessä ja toisin.

Pönötykseksi ei kuitenkaan pidä laskea perinteiden arvostusta, vaikkapa pitkän uran palkitsemista tai itsenäisyyspäivän juhlallista viettoa. Myöskään esimerkiksi omaa työtään esille tuovaa ei oikein voi kutsua pönöttäjäksi, erityisesti luovat ihmiset elävät työhönsä kohdistuvasta arvostuksesta. Kaikki ihmiset kaipaavat tekemisilleen arvostusta, mutta aidon työhön liittyvän arvostuksen sijasta pönötyksesssä keskiössä on nimi ja status.

Tapahtuman tavoitteita

1.   Muodostetaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä on pönötys ja miksi se on vahingollista.

2.   Synnytetään yhdessä ja yhteistyössä Pönötysvapaa manifesti.

3.   Luodaan periaatteet, miten ihmisten ajatukset ja osaamiset nostetaan esiin statuksien varjosta.

Ilmoittaudu tapahtumaan pönötysvapaasti 22.11.

Jari Koskinen, SID-ryhmän primus motor