Hybridityötä koskevien ratkaisujen aika on nyt

Julkaistu

Kukaan meistä ei uskonut vuoden 2020 alussa, että meille syntyy sukupolvikokemus, jota voi kutsua etä- tai hybridityölaboratorioksi.

Ilmiö on yksi tutkituimmista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Termit, kuten etätyö, etäuupumus, virtuaalikokous, hybridityö ja uusi normaali vilahtelevat eri tutkimustuloksissa. Kuluvan kevään suurin kysymys on ollut: miten palaamme tulevaan? Mitä se tarkoittaa juuri sinulle, entäpä työyhteisöllesi ensi syksynä?

Pandemiasta paluuseen, uuteen normaaliin, liitetään työelämätutkijoiden mukaan valtavasti odotuksia. Etätyön määrästä keskustellaan, mutta sitäkin tärkeämpi kysymys on: miten päädymme tulevaisuuden työskentelytapoihin? Millä tiedoilla päätämme työyhteisömme tulevista työnteon tavoista?

On olennaista, että organisaatioiden käytössä on toiminnan kannalta tärkeimpien tahojen, asiakkaiden ja henkilöstön, näkemykset siitä, millaisia tulevaisuuden palvelut ja työskentelytavat voisivat olla.

On turha sopia kolmesta etätyöpäivästä viikossa, jos asiakkaat haluavat käyttää ainoastaan asiakaspalvelupisteitä – tai toisin päin: onko tarvetta asettaa rajoja etätyöpäivien määrälle tai viikkokalenteriin sijoittelulle, jos tuottavin ja työhyvinvoinnin kannalta merkittävin tapa toimia on toinen?

Takaisin tulevaisuuteen – tukea tulevaan valmennuksesta 

Olemme HAUSissa seuranneet mielenkiinnolla tulevaisuuden työtä ja pandemia-ajan oppeja koskevan tutkimustiedon syntyä. Tutkimusten pohjalta olemme laatineet toimintamallin, jolla voimme tukea valtion virastoja tulevan syksyn työnteon tapojen muotoilussa. Tiedämme, miten tiukilla virastojen johto ja henkilöstö ovat olleet töiden uudelleen organisoimisessa sekä monissa lainsäädäntö- ja toimintatapamuutoksissa. Siksi olemme laatineet kolmivaiheisen konseptin, jonka avulla on mahdollista

1) kartoittaa työyhteisön nykytilanne sekä tulevaisuuden työnteon tapoihin liittyvät tarpeet ja toiveet,
2) tuoda yhteen johto ja henkilöstö pohtimaan, mikä on fiksuin ja mielekkäin tapa työskennellä tulevaisuudessa ja
3) rakentaa pidempi prosessi, jonka avulla työnteontapojen muutosta tuetaan ja seurataan – sekä tarvittaessa myös muotoillaan uusiksi.

Takaisin tulevaisuuteen -valmennuksessa keskitymme siihen, miten fyysinen, sosiaalinen ja virtuaalinen työympäristö sekä toimintatavat rakennetaan osaksi organisaatioiden arkea. Keskitymme myös siihen, mitä tulevaisuuden työskentely tarkoittaa toimitilojen, teknologioiden sekä työyhteisön näkökulmasta. Uskomme tässäkin asiassa oppimismuotoiluun: asioiden käsittelyyn ja toimintatapojen määrittelyyn yhdessä sekä luottamuksen rakentamiseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmennuksemme aikana luomme organisaatiokohtaisen tiekartan, jonka avulla voi suunnata ja seurata toimintaa.

Tunnistamme, että me suomalaiset olemme taitavia suunnittelijoita, joten valmennuksen aikana lähdemme rohkeasti myös kokeilemaan ja luomaan uutta työnteon tapaa tukevia rakenteita. Rakenteet kantavat ja luovat psykologista turvallisuutta uuden äärellä. Millaiset rakenteet voisivat teidän työyhteisössänne tukea matkaa hybridityöhön?

Viisi kysymystä tulevaisuuden hybridityöstä 

Olemme keränneet viisi keskeistä kysymystä tulevaisuuden oppimismatkan tueksi. Miten vastaisit kysymyksiin – tai tiedätkö mitä kollegasi, esihenkilösi tai alaisesi ovat asiasta mieltä?

1. Minkä tiedon varassa teemme päätöksiä? Emme voi siirtyä eteenpäin ennen kuin tiedämme, mitä asiakkaamme ja henkilöstömme ajattelevat tulevaisuuden palveluista ja toimintamalleista. Tämän ymmärryksen kartoittamiseen tarjoamme valmennuksessa apua ja tulkintaa.

2. Mitä tutkimukset kertovat pandemia-ajan työskentelytapojen kehittymisestä sekä toiveista ja tarpeista tulevan työn johtamiseksi? Jo tehtyjä virheitä ei kannata toistaa. Tutkimukset nostavat esiin merkittäviä havaintoja työntekoon liittyvistä kysymyksistä, kehittämis- ja osaamistarpeista. Sinun ei tarvitse itse perehtyä kaikkeen. Olemme poimineet kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät havainnot valmennuksen materiaaliin yhteisesti käsiteltäväksi.

3. Miten määrittelemme virtuaalisen, sosiaalisen ja fyysisen työympäristön: mitä se tarkoittaa yksin, etänä tai yhdessä työskentelyn näkökulmista? Tutkimustulokset osoittavat, että tulevaisuudessa toimitilojen tulee taipua yhdessä innovointiin ja asiakaspalveluun, kun keskittymistä vaativat tehtävät halutaan tehdä jatkossa etänä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia tilojen optimaalisen käytön uudelleen suunnittelemiseksi. Valmennuksessa työstämmekin canvan, jonka avulla on tehdään näkyväksi virtuaaliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen työskentelyyn liittyvät tarpeet ja toimintatavat.

4. Miten läsnä- ja etätyön uusi suhde näkyy ajankäytössämme? Olennainen kysymys on se, onko tulevaisuudessa poikkeus, jos työyhteisö ei ole jatkuvassa hybridityön tilassa, jolloin osa henkilöstöä on etänä ja osa läsnä. Asetammeko etätyölinjausten sijaan kalentereihin ajankohdat, jolloin jokaisen on tärkeä olla toimistolla – työyhteisön kannalta merkittävistä syistä?

5. Miten huomioimme toimitilat, teknologiat ja työyhteisön, kun rakennamme yhteistä tulevaisuutta? Tässä on kolmikanta, jonka on oltava tasapainossa. On tärkeää pysähtyä miettimään myös sitä, miten tehdyt ratkaisut vaikuttavat työhyvinvointiin, osaamiseen tai osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Juuri siksi on tärkeää kulkea matka yhdessä: keskustellen, kartoittaen ja luottamusta rakentaen.  

Miksi emme siis ottaisi askelia uutta kohti? Tulevaisuus ja pandemian jälkeinen paluu työpaikoille on lähempänä kuin koskaan.

Otetaan tavoitteeksi työpäiväkokemus, josta kukaan ei halua luopua – työskentelimme sitten etänä, läsnä tai hybridisti.

Jos vastuullasi on johtaa siirtymää uuteen normaaliin, ilmoittaudu mukaan syksyn avoimeen Takaisin tulevaisuuteen -valmennukseen tästä linkistä. Meiltä voit kysyä myös organisaatiokohtaisesti räätälöivistä valmennuksistamme.

Palveluksessanne,


Kati Kivistö 

Asiakkuus- ja koulutuspäällikkö
kati.kivisto@haus.fi

 


Henna Pursiainen
Asiantuntija
henna.pursiainen@haus.fi