04

Perus- ja ihmisoikeudet EU:ssa herättivät paljon keskustelua

posted on

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimivan Ihmisoikeuskeskuksen vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan virkamiesten ja viranhaltijoiden osaaminen perus- ja ihmisoikeuksista on hyvin puutteellista ja koulutus vähäistä. Suomi on myös saanut huomattavasti enemmän langettavia päätöksiä EIT:sta kuin muut Pohjoismaat.

Tähän tietovajeeseen vastattiin HAUSissa torstaina 26.11., kun viitisentoista asiantuntijavirkamiestä osallistui koulutukseen EU:n perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä.

Päivän aloitti Ihmisoikeuskeskuksessa asiantuntijana toimiva Kristiina Kouros. Hänen puheenvuoronsa johdatteli päivän teemaan ja hän puhui muun muassa valtion velvollisuudesta ihmisoikeuksien toteutumisesta ja ihmisoikeusnormien ja periaatteiden ymmärtämisestä osana kansainvälistä julkisoikeutta. Kouros totesi puheessaan muun muassa, että perus- ja ihmisoikeuksista puhuttaessa liikutaan niin kansallisen lainsäädännön, EU-oikeuden kuin myös kansainvälisen oikeuden alueella. Ihmisoikeudet ovat niin oikeudellisesti velvoittavia (hard law) kuin myös velvoittamatonta tai heikosti velvoittavaa oikeutta (soft law), mikä ei suinkaan ole merkityksetöntä. Yrityksille ihmisoikeussopimukset eivät ole velvoittavaa oikeutta, ja siksi yritykset ovatkin alkaneet laatia myös omia sääntöjään. Hard law ja soft law ovat aivan olennaisia ihmisoikeuksissa, ja on tärkeä tunnistaa mistä kulloinkin on kysymys. Näiden lisäksi on olemassa myös poliittisluonteisia sitoumuksia.

Helsingin yliopiston Eurooppa-oikeuden dosentti Päivi Leino kävi läpi puheenvuorossaan muun muassa perus- ja ihmisoikeuksia EU:ssa, EU:n perusoikeuskirjaa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen erityisasemaa EU:ssa. Hänen mukaansa yksi Lissabonin sopimuksen tuoma lisäarvo on muun muassa se, että sopimus sisältää oikeusperustan, jolla EU voi liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Hän tähdensi, että EU:n perusoikeuskirjan artiklat eivät koskaan ole toimivaltaan oikeuttavia, vaan oikeusperusta on aina löydettävä voimassa olevasta sopimuksesta Euroopan unionista (EU-sopimuksesta).

Leino korosti puheenvuorossaan myös, että EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on ollut nimenomaan poliittinen kysymys. Tämä liittyy esimerkiksi EIT:n ja EU-tuomioistuinten rooleihin, että millaisessa tapauksessa EIT voisi puuttua EU-tuomioistuimen tekemään päätökseen. Toinen iso kysymys on ollut EU-oikeuden etusijasta, eli voiko EU-oikeus ajaa kansallisen sääntelyn tai perustuslain yli. Vastaus on, että kyllä voi!  

Lakimies Sanna Hyttinen Valvirasta kävi läpi YK:n ihmisoikeussopimuksia sekä uudistettua Euroopan neuvoston sosiaalista peruskirjaa.  

Intensiivisen koulutuspäivän päätti Pasi Pölönen eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta. Pölönen kävi läpi Euroopan ihmisoikeussopimuksen taustaa ja nykytilaa, ja hänen puheenvuorossaan korostui EIT:n merkittävä rooli maailmanlaajuisena toimijana.  Hän myös korosti, että jos EIT:een aikoo valittaa, valituksen kanssa on oltava tarkkana ja esimerkiksi valituksen liitteiden on oltava kattavat ja ”kerralla oikein”. Jos valitus ei 1. kerralla onnistu, EIT:n sääntöjen mukaan toista mahdollisuutta ei tule. Pölönen piti tärkeimpänä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklaa, jossa määritellään oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja pääsystä tuomioistuimeen (access to court).

 

Osallistujia innosti päivän aikana erityisesti Kristiina Kouroksen hahmottelema ympyrä, jossa hän määritteli perus- ja ihmisoikeuksien oikeudelliset velvoitteet, arvot ja poliittiset sitoumukset.

Teksti ja kuva: koulutuspäällikkö Anja Mäkinen

 

Lisätietoja vuoden 2016 koulutuksista

Hallinto ja oikeus

EU-osaaminen

| Categories: Koulutus, Asiantuntija, Valtionhallinto | Tags: | View Count: (2610) | Return

Post a Comment